Toni Ahva Valinta vahva

Kaikki blogit puheenaiheesta Kielipolitiikka

Hyökkäys ruotsin kieltä vastaan on hyökkäys ihmisyyttä vastaan

Ajattelen lukuisia naapureitani, perheenjäseniäni, tuttaviani, koulutiellä kulkevia pienokaisia, vanhuksia tai muuten osa jokapäiväistä arkea olevia lähimmäisiäni.

Tuntuu kammottavalta ajatella, että nämä ihmiset, lähtemätön osa kansaamme, ovat pakotettuja vuodesta toiseen muodossa tai toisessa törmäämään kansalaiskeskusteluun, missä heidän oma äidinkielensä otetaan mitä eriskummallisempia värejä saavien spekulaatioiden kohteeksi.

NEW DEAL: Ruotsinkieliselle väestölle oma maakunta

Keskustapuolueella on viime aikoina ollut kova into tehdä Suomeen maakuntauudistus. Nyt olisi sopiva hetki tarkastella myös ruotsin kielen ja ruotsinkielisen väestön tulevaisuutta samassa yhteydessä.

Herraruotsin tilalle EU-saksa?

Ruotsin kieli on saavuttamut institutionaalisen (vahvan) aseman, jota on vaikea murtaa. Järkiperusteet joita Vapaa kielivalinta-kampanja hienosti rummutti eivät vaan riitä. Ikävä kyllä.

Sipilän hallitus josta RKP harvinaisesti oli sivussa ei myöskään saanut aikaan muutosta kielikysymyksessä. Kielikokeilu oli alkujaan heikko ja epäonnistui. Ne pari kuntaa nuorineen, jotka ovat edelleen mukana kokeilussa lienevät mielenkiintoinen kuriositeetti Rinteen hallituksen uusien linjausten suhteen.

Unohdettu kansanryhmä, karjalaiset

Sain yhteydenoton Karjalan kielen seurasta. Tiesitkös, että karjalan kieltä on puhuttu yhtä pitkään kuin suomen kieltä? Tiesitkös, että karjalan kielen puhujia on Suomessa edelleen 30 000? Tiesitkös, että ainoan kotoperäisen väestönosan, karjalaisten, kielellisiä oikeuksia ja kielen asemaa ei ole turvattu Suomen laissa millään muotoa, mutta esimerkiksi saamelaisten ja romanien on? Oletko kuullut kenenkään puhuvan karjalaisten oikeuksista eduskunnassa? Tai karjalaisten kielen elvyttämisestä tai kielen opiskelun tai rahoituksen järjestämisestä? Miksi mie tämmösiä kyselen? Koska vähemmistöt.

Ylen vaalikoneesta: tekstarisähläystä ja sekakielistä keskustelua

 

Täytin Ylen vaalikoneen tänään loppuun asti. Tämä taisikin olla viimeinen suurista vaalikoneista. Ylen vaalikoneessa on monia piirteitä, joilla se eroaa edukseen muista vaalikoneista, erityisesti väittämien osalta. Vaalikone aukeaa yleisölle ensi viikolla.

Erikoinen on myös sisäänkirjautuminen, johon tarvitaan joka kerta uusi tekstarina suomalaiseen liittymään lähetettävä tunnusnumero. Onko tämä nyt vähän liioittelua? 

Suomi on puolustamisen arvoinen kieli

Fennomaanien työlle on edelleen tarvetta.

Jo kansallisfilosofimme J.V. Snellman korosti, että koko kansakunnan ajattelu on sisäänrakennettuna sen yhteiseen kieleen. Suomen rakentaminen sivistyskieleksi, johon Snellman merkittävästi vaikutti, on nyt vakavasti uhattuna.

Korkeakouluissa ja tutkimuksessa suomen kielen asema on erityisen haastava, kuten hiljattain Suomen kielen lautakunta varoitti. Suomen kieli heikkenee siis juuri siellä, jossa suomalaisen sivistyksen pitäisi vahvistua.

Suomen kieli joutaa roskiin. - Kielten ainoa funktio on kommunikointi.

Kielten ainoa funktio on kommunikointi.

Venäjällä useat nuoret opiskelevat englannin kielen vapaa-ajalla, koska kouluissa opetetaan vain saksan kieltä.  Vastaava tilanne, eli se, että kouluissa ei opeteta englantia, mutta nuoret opettelevat sen silti, on ilmiö, jota esiintyy ymmärtääkseni joka mantereella. Olen itse kommunikoinut englanniksi usean ulkomaalaisen kanssa, jotka ovat käyneet koulua, jossa englannin tilalla on ollut jokin muu kieli.

Miksi ruotsinkielinen pääsee suomenkielistä helpommin yliopistoon?

Elämme yhteiskunnassa, jossa säännöllisin aikavälein huolestutaan ruotsin kielen asemasta. Ruotsin kielellä on kuitenkin ylikorostetun suojeltu asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Sen sijaan olisi syytä vakavasti keskustella, miksi suomen kielellä on niin heikko asema Suomessa.

Yksi karu esimerkki siitä on, että yliopiston ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille. Suomenkieliseltä nuorelta edellytetään yliopistoon hakiessa enemmän pisteitä kuin ruotsinkieliseltä nuorelta. Tämän lisäksi ruotsinkielisten kiintiöt ovat huomattavasti suuremmat kuin kielivähemmistön koko. 

Pakkoesperanto pakkoruotsin tilalle

Tehdään sellainen pieni muutos, että pakkoruotsi kokonaisuudessaan vaihdetaan pakkoesperantoon, ala-asteelta yliopistoon, virkamiesesperanto mukaan lukien.

Kielten tappamisen perusteita II: Tappopolitiikka


Nyt on muodikasta puhua siitä, kuinka 7000 kielestä suurin osa kuolee tulevaisuudessa. Tietysti parempi olisi puhua kielten TAPPAMISESTA, koska tieteellinen totuushan on se, että eivät kielet suinkaan omia aikojaan kupsahtele. Kyllä niiden tappaminen vaatii verenhimoisen ihmisen toimia, oikein hiki päässä huhkimista, että kielet saa nuijittua hengiltä. Sen verran sitkeitä ne joskus voivat myös olla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä