Toni Ahva Valinta vahva

Maanpuolustuskurssi toiselle asteelle

Isänmaan puolustaminen on turvallisen ja hyvinvoivan yhteiskunnan tae. Maanpuolustus tarvitsee lisäresursseja, joita on hyvin kuluneella hallituskaudella jo myönnettykin, mutta sen lisäksi tarvitaan tietoa maan puolustamisesta.

Kutsunnat ovat monelle nuorelle vasta ensimmäinen hetki, jolloin maanpuolustusta tulee varsinaisesti ajateltua. Tällä hetkellä toisen asteen opinnoissa ei juuri käsitellä maanpuolustusta ja sen järjestämistä Suomessa. Tämä on korjattava.

Lukioihin on saatava maanpuolustuskurssi. Sillä turvataan, että nuoret saavat tietoa maanpuolustuksesta jo ennen kutsuntoja. Mahdollisuuksien mukaan se pitäisi toteuttaa myös ammatillisissa opinnoissa.   

Maanpuolustuskurssi tukisi maanpuolustustahtoa. Se lisäisi tietoa, osallisuutta sekä motivaatiota maanpuolustukseen ja sen merkityksen ymmärtämiseen. Esimerkiksi huoltovarmuuden ja hybridivaikuttamisen tiedostaminen on keskeinen osa nykyaikaisen maanpuolustuksen hahmottamista.

Kaiken lisäksi se voisi myös kannustaa yhä useampaa naista suorittamaan asepalveluksen, sekä yleisesti harkitsemaan puolustusvoimia uravaihtoehtona.

Jotkut poliitikot ovat venäläismielisillä lausunnoillaan kyseenalaistaneet Suomen armeijan kyvykkyyden ylipäätään puolustaa maata, toiset taas kyseenalaistavat esimerkiksi puolustushankintojen tarpeellisuuden. Tietoa maanpuolustuksesta tarvittaisiin siis poliitikoillekin, mutta myös nuorille, jotka ovat alttiita myös maanpuolustusvastaiselle retoriikalle ja hybridivaikuttamiselle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

"Lukioihin on saatava maanpuolustuskurssi. Sillä turvataan, että nuoret saavat tietoa maanpuolustuksesta jo ennen kutsuntoja. Mahdollisuuksien mukaan se pitäisi toteuttaa myös ammatillisissa opinnoissa."

Olen samaa mieltä. Mielestäni maanpuolustuksen perusasioita voidaan kyllä alkaa kertomaan jo peruskoulun yläasteella 8. tai 9. luokkatasolla.

Tämä olisi erittäin tärkeää myös siksi, että erityisesti tytöille jää melko hatara käsitys maanpuolustuksen kokonaisuudesta, koska heille ei käydä näitä asioita kovinkaan perusteellisesti milloinkaan lävitse. Ja kuitenkin maanpuolustusvelvollisuus koskee perustuslain mukaan meitä kaikkia Suomen kansalaisia ( Perustuslaki 12. Luku, Maanpuolustus, 127 § Maanpuolustusvelvollisuus).

Poikkeuksena ovat tietenkin vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen hakeutuvat nuoret naiset sekä myös ne naiset, jotka osallistuvat aktiivisesti Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ( MPK ) kursseille ja harjoituksiin.

Olisi ehdottoman tärkeää, että myös naisilla olisi kokonaiskäsitys maanpuolustuksemmen perusteista kun vastaavat erilaisiin maanpuolustusta, puolustuspolitiikkaa ja turvallisuuspolitiikkaamme koskeviin gallup-kyselyihin sekä seuraavat näitä asioita koskevaa vaalikeskustelua ( jos näitä aiheita satutaan nostamaan keskusteluissa esiin). Että myös suomalaiset tytöt ja naiset tietäisivät mistä puhutaan ja että tuo tieto perustuu tosiasioihin eikä mutuihin ja pelkkiin mielikuviin.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Toisen asteen opettajana katson, että erityisen tärkeää on opettaa - toisella asteella ja muutenkin - että naisille ja miehille kuuluu yhteiskunnassa samat oikeudet ja velvollisuudet. Yhdelläkään tytöllä tai pojalla ei ole sukupuoleensa perustuvaa velvollisuutta mennä sen enempää armeijaan kuin siviilipalvelukseenkaan. Koulujen tasa-arvokasvatus tuottaakin hedelmää, ja yhä useampi poika uskaltaa ottaa vapautuksen palveluksesta.

Taannoin Suomen jokaiselle peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille jaettiin kirja "Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä". Yksi femnistien keskeinen ajatus on juuri se, että asepalveluksen pitäisi olla kaikille yhtäläisesti vapaaehtoinen, sukupuoleen katsomatta.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

" Yhdelläkään tytöllä tai pojalla ei ole sukupuoleensa perustuvaa velvollisuutta mennä sen enempää armeijaan kuin siviilipalvelukseenkaan."

Kantasi opettajana on ristiriidassa Suomen lainsäädännön kanssa. Suomessa eduskunta laatii ja hyväksyy lait. On mielenkiintoista , että kiistät kannanotollasi sen mitä edustuksellinen demokraattinen järjestelmämme on säätänyt. Mutta tiedät varmasti miten pitää toimia, jos haluaa lainsäädäntöä muuttaa, ilman etta mennään ulkoparlamentaarisille alueille.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Tuohon minulla on kaksi pointtia.

Ensinnäkin laki ja moraali ovat kaksi eri asiaa. Jos olisin ollut opettaja 1950-luvun Yhdysvalloissa, missä oli voimassa rotulait, toivoakseni olisin ollut niin rohkea että olisin opettanut nuoria kritisoimaan niitä. Jos laki selvästi rikkoo sellaista perusarvoa kuin ihmisten yhdenvertaisuus lain edessä ja asettaa ihmiset eri asemaan vaikkapa ihonvärin tai sukupuolen perusteella, lakia saa rikkoa. Rosa Parksista mallia, Markku!

Toisaalta pitää muistaa, että laeilla on hierarkia. Jos laki on ristiriidassa perustuslain kanssa, perustuslaki voittaa. Suomen perustuslaki turvaa ihmisten yhdenvertaisuuden, eikä ihmisiä saa asettaa esimerkiksi sukupuolen perusteella eri asemaan ilman hyväksyttävää syytä. Olen jopa eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen kanssa yrittänyt jäljittää tuollaista "hyväksyttävää syytä", joka voisi oikeuttaa syrjivän asevelvollisuuslain, mutta eipä ole löytynyt.

Nykyinen asevelvollisuuslaki on siis sekä moraalin että perustuslain vastainen.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #6

Perustuslaki , 2 luku - Perusoikeudet,
6 § Yhdenvertaisuus:

"Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä."

"Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella."
Lähde: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/199907...

En ole oikeudellista tutkintoa suorittanut, mutta osaan jollakin tavalla lakitekstiäkin lukea.

Olla yhdenvertaisia lain edessä: Eli meihin kaikkiin sovelletaan lakia niin kuin se on kirjoitettu.

Asevelvollisuuslaki , 2 § Asevelvollisuus

"Jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta, jollei jäljempänä toisin säädetä."
Lähde: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071438

Kumpikin em. laki on säädösten mukaan hyväksytty siten kuin edustuksellisessa demokratiassa lait pitää hyväksyä.

Näillä kahdella lainkohdalla ei liene mitää ristiriitaa keskenään. Ja se mikä on oleellista, Suomessa myös noudatetaan näitä lakeja. Toisin kuin monissa maissa, jossa lainsäädäntö, tuomiovalta ja toimeenpano kulkevat kukin omaa rataansa usein kulloisten poliittisten intressien ohjaamana.

Jokaiseen lakiinhan liittyy niiden perusteluosio. Lakeja valmistellessa on otettava huomioon monia aivan käytäntöön liittyviä seikkoja, ei siis pelkästään ideologisia ja teoreettisia tekijöitä. Asevelvollisuuteenkin liittyy vankkoja perusteita sille, että miehet hoitavat keskimäärin tarpeen tullen aseellisen maanpuolustuksen ja naiset osallistuvat muuhun maanpuolustukseen.

Kokonaismaanpuolustuksessa on paljon tehtäviä, johon naiset ominaisuuksiltaan soveltuvat keskimäärin paremmin kuin miehet. Tämä pätee myös sotilasorganisaation sisällä. Tiukan paikan tullen, kaikille riittää tehtäviä enemmän kuin tarpeeksi. Jokainen kansalainen on syytä sijoittaa mahdollisimman hyvin sellaiseen tehtävään, johon hän ominaisuuksiensa puolesta parhaiten sopii.

Miesten ja naisten väliset fyysiset ja psyykkiset erot vaikuttavat siihen, että keskimäärin miehet soveltuvat paremmin aseelliseen toimintaan kuin naiset. Tämä näkökulma lienee tietenkin monelle tuskallista tunnustaa ja se kiistetään joissakin eturyhmissä raivokkaasti. Mutta jos vähääkään ympärillemme katsomme, niin näin on kuitenkin edelleenkin. Erot johtuvat pitälle mm. evoluutioista. Geneettistä perimäämme emme voi pestä pois, vaikka kuinka tasa-arvon ja yhedenvertaisuuden nimeen haluamme vannoa.

Sitä, että asiaa tarkastellaan moraaliselta kannalta on toki aiheellista. Onko moraaliselta kannalta oikein, että naiset, jotka aseellisessa toiminnassa keskimäärin vähemmän kuin miehet soveltuvat fyysisesti ja henkisesti erittäin raskaisiin tehtäviin, laitetaan näihin tehtäviin vain siksi, että teoreettinen tasa-arvoajattelu tätä edellyttäisi ? Miten muistankin, että jossakin poliittisessa ajattelumallissa lähdettiin aikoinaan siitä, että jokaiselta edellytetään vain sitä mihin tämä yksilö kykenee.

Toinen moraalinen kysymys on se, että jos maamme turvallisuutta on aseelliseti puolustettava, niin vain ne, jotka ovat asiasta kiinnostuneita ja tuntevat siitä vastuuta, osallistuisivat maanpuolustukseen ? Muut sitten katselisivat sivusta sitä, että mitenkähän tuossa käy.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #7

Markku kirjoitti:

"Onko moraaliselta kannalta oikein, että naiset, jotka aseellisessa toiminnassa keskimäärin vähemmän kuin miehet soveltuvat fyysisesti ja henkisesti erittäin raskaisiin tehtäviin, laitetaan näihin tehtäviin vain siksi, että teoreettinen tasa-arvoajattelu tätä edellyttäisi ? Miten muistankin, että jossakin poliittisessa ajattelumallissa lähdettiin aikoinaan siitä, että jokaiselta edellytetään vain sitä mihin tämä yksilö kykenee."

Ei tietenkään ole oikein. Olen aina kannattanut vapaaehtoista palvelusta kaikille. On paljon miehiä, joille palvelus ei sovi, ja paljon naisia, joille se sopii. Esimerkiksi minulle varusmiespalvelus ei sopinut ollenkaan ja sain onneksi vapautuksen, kuten noin kolmannes miehistä nykyään.

Kun kannatan vapaaehtoista palvelusta kaikille, ehdotusta pidetään radikaalina, vaikka se ei toisi nykytilaan mitään dramaattista muutosta. Jo nyt saa vapautuksen helposti, ja hyvä niin.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #10

Kiitos vastauksesta. Totta on, että kaikki miehetkään eivät sovellu aseellisen maanpuolustuksen fyysisesti ja henkisesti raskaisiin sodanajan tehtäviin. Siksi puolustusvoimissa onkin käytössä kelpoisuusluokat, A - T. Näistä A - C tarkoittavat että näihin kutsunnoissa luokitellut osallistuvat sodanajan tehtäviin.

Nämä luokitteet määrittävät osaltaan sen, minkälaisiin tehtäviin asevelvollinen voidaan laittaa. A-kelpoisuusluokkaan kuuluvat ovat kelvollisia osallistumaan sodanajan raskaisiin tehtäviin.

Nykyaikaisessa teknistyvässä sodankäynnissä B -luokkaan kuuluva voi olla hyvinkin hyödyllinen sellaisissa tehtävissä, joissa ei esimerkiksi vaadita hyvää fyysistä suorituskykyä tai hyvää näköä. Samoin huollon tehtävissä, jonka merkitys kasvaa jatkuvasti, myös B- ja C -luokkaan luokiteltu voi hyvin suoriutua tehtästään.
Ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kelpoisuusluokka

Sitten ovat ne jotka eivät sovellu ollenkaan aseelliseen maanpuolustukseen sodan aikana. Heillekin , kuten naisille, löytyy mittavasti muita tehtäviä maamme puolustamisessa. On myöskin muistettava, että sodankin aikana Suomessa on pyöritettävä välttämättömiä yhteiskunnan, teollisuuden, maatalouden, liikenteen, tietoliikenteen, energiahuollon ja talouselämän toimintoja. Niihinkin tarvitaan työntekijjöitä.

Miesten kuten naistenkin erilaisia ominaisuuksia voidaan mitata monella mittarilla ja niiden jakaumahan noudattaa melko lailla Gaussin käyrää. Se lienee sinulle opettajana tuttua. Tämä pätee myös asevelvollisuudessa. Naisten ja miesten ominaisuuksissahan näiden Gaussin-jakaumat menevät enemmmän tai vähemmän päällekkäin, mutta keskiarvot eroavat kuitenkin selvästi. Saakohan tätä nykyjään enää ääneen sanoa ?

Puolustusvoimissahan on nykyjään entistä enemmän pyritty löytämään jokaiselle yksilölle hänelle parhaiten sopiva tehtävät, jotka palvelevat puolustusvoimien tehtävien täyttämistä. Toki kaikille ei sitä "unelmatehtävää" voida tarjota. Kaikki eivät voi päästä sisähommiin kirjuriksi vääpelin toimistoon. Tämä oli alunperin itsellänikin ajatuksena ja vielä 8 kk palvelusajalla. Se ei toteutunut, vaan palvelusaikani venyi 30 vuodeksi.

Pyytäisin sinulta vielä kommenttia oman kommenttini viimeiseen kappaleeseen.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #11

Tarkoitatko tätä kappaletta?

"Toinen moraalinen kysymys on se, että jos maamme turvallisuutta on aseelliseti puolustettava, niin vain ne, jotka ovat asiasta kiinnostuneita ja tuntevat siitä vastuuta, osallistuisivat maanpuolustukseen ? Muut sitten katselisivat sivusta sitä, että mitenkähän tuossa käy."

Jos Suomessa on sellaiset 5,5 miljoonaa ihmistä, ja pahimman konfliktin tullen aseellisissa tehtävissä olisi esimerkiksi 200 000, se on alle 4 prosenttia kansasta.

Jos otetaan vain aikuisväestö huomioon, se on noin viisi prosenttia. Niin se vain menee, että tykinruokaa on joka tapauksessa vain pieni osa väestöstä, ja hyvä niin.

Maata voi palvella monella tapaa. Itselleni paras tapa oli ottaa vapautus sekä aseellisesta että siviilipalveluksesta ja mennä opiskelemaan. Moni nuori mies tulee kalliiksi yhteiskunnalle, koska häntä turhan päiten kiusataan esimerkiksi kaikin puolin keinotekoisella siviilipalveluksella.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #12

Juuri sitä kappaletta.

No entäs jos ei sitä vähemmistöäkään olisi ( toimintakykyinen reservimme on tällä hetkellä noin 650 000 miestä ja naista, joista 280 000 on sijoitettu sodan ajanjoukkoihin ) ?

Mitenkähän meidän sitten kävisi, kun kukaan ei enää viitsisi enää mitään.

Ehkä sitten jotkut muut viitsisivät meidän puolestamme, mutta olisiko meillä sitten enää mitään mihinkään sanottavaa omista asioistamme vai sanelisivatko muut miten asiat jatkossa hoidetaan meidän puolestamme.

Siviilipalveluksen mielekäs järjestäminen kuuluu työ- ja elikeinoministeriölle.

Lainaus Wikipediasta:
"Siviilipalveluksen suunnittelusta ja kehittämisestä vastaa työ- ja elinkeinoministeriö valtioneuvoston asettaman siviilipalvelusasiain neuvottelukunnan avustuksella. Siviilipalveluksen toimeenpanosta vastaava viranomainen on siviilipalveluskeskus."Siviilipalveluksen suunnittelusta ja kehittämisestä vastaa työ- ja elinkeinoministeriö valtioneuvoston asettaman siviilipalvelusasiain neuvottelukunnan avustuksella. Siviilipalveluksen toimeenpanosta vastaava viranomainen on siviilipalveluskeskus."
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Siviilipalvelus_Suom...

Olenkin usein ihmetellyt, että esimerkiksi tulvien vahinkojen torjunnassa, metsäpalojen sammuttamisessa, eksyneiden etsimisessä, onnettomuusalueiden eristämisessä, maahantulijoiden ohjaamisessa tai ölyntorjunnassa en ole nähnyt siviilipalvelusmiehiä, mutta kylläkin varumiesosastoja. Liekkö siviilipalvelusmiehet niin kiireisiä ja moneen paikkaan haluttuja, että he eivät ole joutaneet em. tehtäviin.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro Vastaus kommenttiin #13

Voisimme kehittää tasa-arvoista maanpuolustusmallia esimerkiksi Norjan tapaan: koko ikäluokka kutsuntoihin ja siitä sitten tarvittava määrä motivoituneita palvelukseen, kannustaen ja vapaaehtoispohjalta. Luulisi onnistuvan, koska meillä on hyvä maanpuolustustahto.

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen

Aikanaan mm. kadettijärjestö halusi päästä kouluihin antamaan "turvallisuuskasvatusta."

Sittemmin Mpky on pitänyt ainakin joissakin kouluissa ns."Rynnärikursseja", joissa kouluihin vietiin armeija-ja aseviestiä. Varttuneemmille koululaisille järjestettiin mahdollisuus päästä kokomaan miten paukahtaa ihka oikea rynnäkkökivääri!?!
- Tosin vain kertatulella, kuten ammunnan johtaja asiantuntevasti telkussakin korosti. (-Liekö vieläkin tätä "sotilaspoikakoulutusta...?!)

Abortin ja mm. eutanasian tiukka vastustaja, elämänsuojelija-lääkäri Räsänenkin riehaantui maanpuolustuskurssillaan rynnärillä ampumisen jumalaisesta kokemuksesta ja osumisen taivaallisesta ihmeestä!
- Löysi lääkärinä ja elämänsuojelijana rynnäristä ilmeisesti uuden instrumentin elämänsuojeluunkin..?!

Kotikulmillani saivat reserviliset aikanaan houkuteltua ampumapenkalle jopa seurakunnan diakonissan! ( miekka ja risti-raamattu ja kypärä...)

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Mikä on viestisi ydin ? Voisitko hieman tiivistää sitä.

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen

"Rynnärikurssit" eivät kuulu kouluihin-asevelvollisuuden valinneet ehtivät silloinkin!
- Myös monet ikääntyneiden reserviläisten puuhastelut ovat
Dad`s Army-touhuja (googlaa?).

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen

...Jokohan sota-Jussi on saanut rekrytoitua innokkaat miehitykset niihin uus-suojeluskuntiin, vapaaehtoisiin kodinturvajoukkoihin ja apupoliiseihin...?
Näyttää että vaalikentilläkin on mennyt niin kiihkeäksi, jotain "apua" poliisikin varmaan tarvitsi...?!

( ...Vai käykö niiden osalta kuten sotenkin-vaikka 9- kenraaleilta saikin?)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset