Toni Ahva Valinta vahva

Miksi ruotsinkielinen pääsee suomenkielistä helpommin yliopistoon?

Elämme yhteiskunnassa, jossa säännöllisin aikavälein huolestutaan ruotsin kielen asemasta. Ruotsin kielellä on kuitenkin ylikorostetun suojeltu asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Sen sijaan olisi syytä vakavasti keskustella, miksi suomen kielellä on niin heikko asema Suomessa.

Yksi karu esimerkki siitä on, että yliopiston ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille. Suomenkieliseltä nuorelta edellytetään yliopistoon hakiessa enemmän pisteitä kuin ruotsinkieliseltä nuorelta. Tämän lisäksi ruotsinkielisten kiintiöt ovat huomattavasti suuremmat kuin kielivähemmistön koko. 

Otetaan esimerkiksi Helsingin yliopiston lääketieteen koulutusohjelma (2018):

  • Suomenkieliseen ohjelmaan pisterajana oli yli 98 pistettä, kun ruotsinkieliseen ohjelmaan pääsi 91 pisteellä.

  • Suomenkieliseen ohjelmaan hakijoista yliopistoon pääsi alle 5 prosenttia hakijoista, kun ruotsinkieliseen ohjelmaan yli 10 prosenttia hakijoista.

  • Aloituspaikkoja oli suomenkieliseen ohjelmaan 108, ruotsinkieliseen 37. Tämä tarkoittaa, että aloituspaikoista yli 25% oli ruotsinkieliseen ohjelmaan. Ruotsinkielisten määrä Suomessa on noin 5%.

Ruotsinkieliset siis pääsevät yliopistoon heikommalla osaamisella kuin suomenkieliset. Suomenkielisille paikkoja on vähemmän suhteutettuna väestöön, ja suomenkielisistä hakijoista sisään pääsee selvästi pienempi prosentti. Joidenkin arvioiden mukaan suomenkielisistä nuorista vain kolmannes pääsee korkeakouluihin, kun ruotsinkielisistä opiskelemaan pääsee puolet.

Tälle vääryydelle on tehtävä loppu. Ruotsinkielisten kiintiöistä tulisi luopua kokonaan tai ne tulisi vähintään suhteuttaa ruotsinkielisten todelliseen määrään Suomessa. Sitä paitsi, jos kiintiötä perustellaan tarpeella saada ruotsin kielen osaajia palveluammatteihin, minkä takia meidät kaikki suomenkielisetkin on sitten pakotettu lukemaan virkamiesruotsia?

Koulutuksellista tasa-arvoa tulee jatkossa kunnioittaa niin, että suomen- ja ruotsinkieliset pääsisivät yliopistoon samoilla pisterajoilla. Kielen perusteella ei tule syrjiä ketään, edes suomenkielistä nuorta. 

Meille fennomaaneille on edelleen tarvetta.

 

--

Tähänkin asiaan voisi yliopistojen ylioppilaskunnat vaikuttaa. Olen siksi itse ehdolla tänään alkaneissa HYY:n vaaleissa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (135 kommenttia)

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen

Onhan meillä pakolaiskiintiötkin.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Ruotsinkielinen yliopisto-opetus on kaikkien käytettävissä,kuten suomenkielinenkin. Äidinkieltä voi myös ilmoituksella vaihtaa milloin haluaa. Mites saamen- ja venäjänkieliset? Entäs englannin- ja kiinankieliset? Väitteesi ovat potaskaa. Jos et tätä asiaa ymmärrä, en voi mitään. Jos siniset ovat tällä tasolla, toivottavasti puolue putoaakin Eduskunnasta.

Vaimoni muuten on suomenkielinen, mutta opiskeli Vaasassa sairaanhoitajaksi på svenska.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Ruotsinkielinen yliopisto-opetus on kaikkien käytettävissä,kuten suomenkielinenkin."

En missään tapauksessa ole itse sitä mieltä, mutta eikös samalla argumentilla voisi lakkauttaa ruotsinkieliset koulutusohjelmat, kun kerran suomenkielinen opetus on kaikkien käytettävissä?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Kaksikielisessä maassa on luonnollista, että yliopisto-opetusta on myös ruotsiksi. Kansalaisella on oikeus saada opetusta resurssien puitteissa omalla äidinkielellään, ja tarvitaan myös ruostinkielisiä virkamiehiä ja esim. lääkäreitä.

--En missään tapauksessa ole itse sitä mieltä

Ei tämä ole mikään mielipidekysymys. Kuka tahansa voi mennä ruotsinkieliseen tiedekuntaan tai muuhun oppilaitokseen täysin äidinkielestä riippumatta.

Miksi tätä asiaa on niin vaikea ymmärtää? Minä ymmärrän sen, että tietyt tahot vastustavat kaksikielisyyttä, mutta voisi kai silti pysyä totuudessa.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #4

#4: Mitä mieltä olet siitä, että suomenkieliseltä edellytetään yliopistoon hakiessa enemmän pisteitä kuin ruotsinkieliseltä, onko se reilua? Entä onko se reilua, että ruotsinkielisten kiintiöt ovat suhteellisesti paljon suuremmat kuin kielivähemmistön koko?

”Kuka tahansa voi mennä ruotsinkieliseen tiedekuntaan tai muuhun oppilaitokseen täysin äidinkielestä riippumatta.”

-> Kyllä, mutta eikö sama toimi myös toisinpäin: Kuka tahansa voi myös mennä suomenkieliseen tiedekuntaan tai muuhun oppilaitokseen täysin äidinkielestä riippumatta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #5

Viimeinen kappaleesi mitätöi hauskasti esittämiesi kysymysten validiteetin.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #11

#11: Sen sijaan, että hauskasti tarinoit validiteeteista, suosittelen sinuakin lukemaan tämän blogin ja pohtimaan siinä esille tuotua ongelmaa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #23

Johan sinä pohdit, ja ratkaisitkin. Äidinkielen perusteella kiintiöinnin ongelma ratkesi sillä, että avasi silmänsä ja huomasi ettei sellaisia ole. Blogistin esittämä ongelma siis osoittautui mielikuvituksen tuotteeksi, eikä sen pohdinnalle liene juurikaan perusteita.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #35

On samantekevää, puhutaanko kiintiöistä vai puhutaanko eri opintolinjoista, joilla opetus tapahtuu joko suomen tai ruotsin kielellä. Tosiasiallisesti kyse on kiintiöistä.
Blogissa esitetään, että yliopistoon pääsy on helpompaa ruotsinkieliselle, eli ruotsia äidinkielenään puhuvalle kuin suomenkieliselle. Väite pitää paikkansa, ja blogistin esittämä ongelma on todellinen.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #37

Väitteeseesi helpommasta pääsystä en oikein osaa ottaa kantaa. Miten lähtisit sitä arvioimaan? Onko esimerkiksi ruotsinkielinen ystäväni, joka lähti Ouluun opiskelemaan hammaslääkäriksi nostanut vai laskenut ruotsinkielisten kynnystä päästä opiskelemaan hammaslääketiedettä? Syy siis oli, että Ouluun pääsi helpommin sisään, kuin Helsingin yliopiston ruotsinkieliseen opinto-ohjelmaan. Ainakaan blogistin arviointi ei täytä mitään objektiivisuuden kriteerejä.

Mikä tuo todellinen ongelma tarkalleen ottaen on, kun olemme todentaneet, ettei äidinkielen perusteella ole kiintiöity?

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #38

”Väitteeseesi helpommasta pääsystä en oikein osaa ottaa kantaa. Miten lähtisit sitä arvioimaan?”

-> Osaat varmasti myöhemmin ottaa kantaa, kun vain pohdit asiaa laajemmin ja luet vielä uudestaan tämän blogin ja sen kommentit. En lähtisi aliarvioimaan kykyäsi ymmärtää asiakokonaisuutta.

-> Ystäväsi tilannetta taas en osaa arvioida, kun en sitä tunne, mutta miten tarkalleen ottaen et näe ongelmaa siinä, että ruotsinkieliselle opintolinjalle valittavien opiskelijoiden määrä on suhteellisesti paljon suurempi kuin ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus Suomen väestöstä on? Tai et näe ongelmaa siinä, että suomenkielisellä opintolinjalla opiskelijalta edellytetään yliopistoon hakiessa enemmän pisteitä verrattuna opiskelijaan, joka hakee ruotsinkieliselle opintolinjalle?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #40

Niillä opintolinjoilla, joilla on riittävän laadukasta hakija-ainesta, ei aseteta pisterajoja, vaan paikat täytetään siinä järjestyksessä, kuin hakijat ovat saaneet pisteitä. Vain silloin kun hakija-aines on heikkoa asetetaan pisteraja ja jätetään osa opinto-ohjelman paikoista täyttämättä.

Mitä taas eri kielillä toteutettavien opinto-ohjelmien vertailuun tulee, ei ole mitään syytä verrata siihen matalimmista korkeimpaan, jolla viimeinen pääsi opiskelemaan. Siksi esimerkkini hammaslääketieteestä, jossa ainakin aikanaan Ouluun pääsi alhaisemmilla pisteillä, kuin ainoaan ruotsinkieliseen. Tuolla alalla tilanne oli silloin päinvastainen, kuin blogisti väitti.

Opintolinjalle tietysti kannattaa ottaa se määrä opiskelijoita, jotka pystytään kouluttamaan niillä resursseilla, jotka ovat opinto-ohjelman toteuttamisen vähimmäisvaatimus. Pienemmän opiskelijamäärän kouluttaminen olisi tuhlausta.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #47

”Niillä opintolinjoilla, joilla on riittävän laadukasta hakija-ainesta, ei aseteta pisterajoja, vaan paikat täytetään siinä järjestyksessä, kuin hakijat ovat saaneet pisteitä. Vain silloin kun hakija-aines on heikkoa asetetaan pisteraja ja jätetään osa opinto-ohjelman paikoista täyttämättä.”

-> Näppärää, mutta tuo ei muuta sitä tosiasiaa, että esim. tänä vuonna Helsingin lääkikseen päässeillä suomenkieliseen ohjelmaan pisterajana oli yli 98 pistettä, kun taas ruotsinkieliseen ohjelmaan pääsi 91 pisteellä. Sitäkään tuo kommenttisi ei muuta, että yliopiston suomenkieliseen ohjelmaan pääsi alle 5 prosenttia hakijoista, kun taas ruotsinkieliseen ohjelmaan pääsi yli 10 prosenttia hakijoista.

-> Esimerkkitapauksessamme aloituspaikkoja ruotsinkieliseen opinto-ohjelmaan on suhteessa moninkertaisesti enemmän kuin Suomessa on ruotsia äidinkielenään puhuvia. ”Ruotsinkielisten” mahdollisuudet ovat siten paremmat kuin ”suomenkielisten” mahdollisuudet. Onko se reilua?

”Siksi esimerkkini hammaslääketieteestä, jossa ainakin aikanaan Ouluun pääsi alhaisemmilla pisteillä, kuin Helsingin ruotsinkieliseen. Tuolla alalla tilanne oli silloin päinvastainen, kuin blogisti väitti.”

-> Kyseessä lienee poikkeustapaus. Yleisesti ottaen korkeakoulupaikka kyllä irtoaa helpommin ruotsinkielisellä puolella.

”Opintolinjalle tietysti kannattaa ottaa se määrä opiskelijoita, jotka pystytään kouluttamaan niillä resursseilla, jotka ovat opinto-ohjelman toteuttamisen vähimmäisvaatimus. Pienemmän opiskelijamäärän kouluttaminen olisi tuhlausta.”

-> On totta, että kovin pienien opiskelijamäärien kouluttaminen yhdessä paikassa ei ole järkevää. Tämän vuoksi olisi harkittava ruotsinkielisten opinto-ohjelmien keskittämistä ja yhdistämistä saman katon alle.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #58

Kuinka monessa suomalaisessa yliopistossa on ruotsinkielinen vaikkapa lääketieteen tai oikeustieteen opinto-ohjelma?

P.s. Faktojen toteaminen ei ole näppärää, vaikka se saattaakin tuntua saamapuolella nololta. Sitä kutsutaan yleissivistykseksi.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #77

”Kuinka monessa suomalaisessa yliopistossa on ruotsinkielinen vaikkapa lääketieteen tai oikeustieteen opinto-ohjelma?”

-> Täytyy kyllä sanoa, että en tiedä, kun en ole asiaa tarkistanut. Koulutusohjelmiahan voidaan tarpeen mukaan perustaa uusia tai lopettaa vanhoja.

”Faktojen toteaminen ei ole näppärää, vaikka se saattaakin tuntua saamapuolella nololta. Sitä kutsutaan yleissivistykseksi.”

-> Niin, faktaa on se, että järjestelmä eri tavoilla suosii nimenomaan ruotsinkielisiä yliopistoon pyrkijöitä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #99

"Täytyy kyllä sanoa, että en tiedä, kun en ole asiaa tarkistanut." Silti ehdotat yhdistämistä. Mielenkiintoista.

Mielipide ei ole fakta. Tulisi esimerkiksi pystyä objektiivisesti arvottamaan paikkakunnan arvoa ja kokonaan puuttuvien opinto-ohjelmien arvo.Ihan ensiaskel on tarkastella asiaa valtakunnallisesti, ei yliopistokohtaisesti. Argumentointisi, kuten blogistinkin, näyttäisi perustuvan jonkinlaiseen lopputulosten tasa-arvoon, eikä mahdollisuuksien tasa-arvoon. Uskotko että miehiä suositaan teknillisten korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #100

"Argumentointisi, kuten blogistinkin, näyttäisi perustuvan jonkinlaiseen lopputulosten tasa-arvoon"

Tuo on hyvä analyysi ja kuvaa melko hyvin näiden taivastelijoiden lähtökohtaa.

Jos vertaa "karsintarajaa" Suomen lukioihin pääsemiseksi, niin korkeimmat niistä huitelevat jossain 9,5:n keskiarvossa ja matalimmat 6,5:n tienoilla. Silti kyse on samasta lukion kurssin suorittamisesta. Joihinkin lukioihin vain syystä tai toisesta halutaan enemmän ja niihin on suhteettoman paljon tunkua.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #100

”Silti ehdotat yhdistämistä. Mielenkiintoista.”

-> Niin. Koulutusohjelmiahan on täysin mahdollista tarvittaessa yhdistää, sikäli kun se on mahdollista. Myös opiskelijavalintoja voi kehittää eri tavoilla.

”Mielipide ei ole fakta. Tulisi esimerkiksi pystyä objektiivisesti arvottamaan paikkakunnan arvoa ja kokonaan puuttuvien opinto-ohjelmien arvo.Ihan ensiaskel on tarkastella asiaa valtakunnallisesti, ei yliopistokohtaisesti.”

-> Niin. Tässä on nyt esillä ihan vastaansanomattomia faktoja, jotka osoittavat että järjestelmä ei ole reilu.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #105

Esillä on faktoja. Reiluus on kuitenkin sinun arviosi ja [toivottavasti] johtopäätöksesi.

Mielenkiintoisena pidin sitä, että ehdotit yhdistämistä viitaten dataan tieteenalalta, jolla on yksi ruotsin kielinen opinto-ohjelma.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #107

”Esillä on faktoja. Reiluus on kuitenkin sinun arviosi ja [toivottavasti] johtopäätöksesi.”

-> Minusta on reilua, että korkeakouluopetusta on tarjolla opiskelijan omalla äidinkielellä, joko suomeksi tai ruotsiksi. Epäreiluna pidän vain sitä, että järjestelmä eri tavoilla tasoittaa tietä ruotsinkielisille opiskelijoille.

”Mielenkiintoisena pidin sitä, että ehdotit yhdistämistä viitaten dataan tieteenalalta, jolla on yksi ruotsin kielinen opinto-ohjelma.”

-> Itseasiassa totesin vaan, että olisi harkittava ruotsinkielisten opinto-ohjelmien keskittämistä ja yhdistämistä saman katon alle. Sellaiselta alalta, jolla on tarjolla vain yksi ruotsinkielinen opinto-ohjelma, yhdistäminen ei tietenkään ole mahdollista, joten siinä tapauksessa olisi pohdittava muita toimenpiteitä, kuten opiskelijavalinnan kehittämistä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #109

Palaamme siis ruotsinkieliseen joka hakee opiskelemaan hammaslääketiedettä Ouluun, koska sinne oli tilastojen valossa helpompi päästä opiskelemaan viime keväänä. Miten järjestelmä tasoittaa hänen tietään äidinkielensä perusteella?

Kun nyt faktat olivat huudossa, niin hammaslääketieteellisten koulutusohjelmien hyväksymisprosentit olivat 2017 Helsinki (fi) 13,8%, Helsinki (sv) 4,2% ja Oulu 18,4%.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #110

”Palaamme siis ruotsinkieliseen joka hakee opiskelemaan hammaslääketiedettä Ouluun, koska sinne oli tilastojen valossa helpompi päästä opiskelemaan viime keväänä. Miten järjestelmä tasoittaa hänen tietään äidinkielensä perusteella?”

-> Niin, sinä palasit. En tunne tuota kyseistä tapausta, joten en osaa kommentoida. Kyseessä lienee poikkeus. Pääsääntö on edelleen se, että ruotsinkieliset pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset.

-> Esimerkiksi tästä Ylen vanhemmasta jutusta selviää, että vuonna 2011 Helsingin oikeustieteelliseen tiedekuntaan hakeneista ruotsinkielisistä pääsi sisään yli 23 prosenttia pyrkineistä, kun suomenkielisistä vain 18 prosenttia. Myös taloustieteitä opiskelemaan otettiin ruotsinkielisiä opiskelijoita suhteessa suomenkielisiä enemmän.
https://yle.fi/uutiset/3-5432237

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #113

Oikeustieteelliseen koulutusohjelmaan hyväksyttiin vuonna 2017 Lapin yliopistoon 27,6% ja Helsingin yliopiston Vaasan yksikköön 18,4% pääsykokeeseen osallistuneista, kun Helsingin yliopistoon hyväksyttiin 12,5%. Entä sitten. Onko nyt lappilaisia ja pohjanmaalaisia suosittu, vai miten se logiikka menee?

https://www.studentum.fi/tietoa-hakijalle/paasykok...

Palasin tuohon Oulun skenarioon hypoteettisena esimerkkinä ja tarjosin sinulle faktat arvioitaviksi. Syy haluttomuuteesi ottaa kantaa ei liene tiedon puute, vaan se että väistämätön johtopäätös on ristiriidassa ennekkokäsityksesi kanssa.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #114

Logiikka menee siten, että ongelmaa on tarkasteltava laajemmin, kuten vaikka tässä Jyväskylän yliopistossa laaditussa artikkelissa tehdään. Siinä tarkastellaan yliopiston opetuskielen ja toisaalta yliopistoon hakijan äidinkielen yhteyttä yliopistoon hyväksymiseen. Aineisto koostuu vuonna 2012 suomalaisiin yliopistoihin hakeneista ja hyväksytyistä opiskelijoista.

Artikkelin johtopäätökset alkavat lauseella ”Yleisenä havaintona voidaan todeta, että ruotsinkieliseen yliopistokoulutukseen on helpompi päästä kuin suomenkieliseen.” Niin ikään artikkelista selviää, että ruotsinkielisen hakijan oli suomenkielistä hakijaa todennäköisempää saada opiskelupaikka, ja tässäkin tapauksessa todennäköisyys oli noin kaksinkertainen.

Artikkelin johtopäätökset näyttäisivät siis olevan ristiriidassa omien ennakkokäsitystesi kanssa.

Aiemmin mainitsemasi esimerkki, eli hammaslääketiede näyttäisi tämänkin artikkelin perusteella tosiaan olevan poikkeus, sillä artikkelissa todetaan: ”Ainoastaan hammaslääketiedettä on vaikeampi päästä opiskelemaan ruotsinkieliseen koulutukseen kuin suomenkieliseen.”
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/4728...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #115

Ei suinkaan ole ristiriidassa. Oletan että ruotsinkielisiin koulutusohjelmiin hyväksytään suurempi osuus hakijoista. Mistä ihmeestä olet saanut käsityksen, että uskoisin toisin. Etkö lue mitä kirjoitan? Hyväksymisprosentti tai edes todennäköisyys opiskelemaan pääsystä eivät kuitenkaan itsessään osoita suosimista. Mahdollisesti sitä, että järjestelmä on suosiollinen, vaikkapa sen myötä, että osa ruotsinkielisistä päätyy opiskelemaan suomen kielellä. En ole perehtynyt riittävästi osatakseni selittää asiaa, mutta loogisesti virheellisen argumentin tunnistan silti.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #116

Niin. En nyt tiedä, mikä argumentti on mielestäsi virheellinen. Kuitenkin olettamuksesi siitä, että ruotsinkielisiin koulutusohjelmiin hyväksytään suurempi osuus hakijoista on aivan oikea. Yliopistoon pääsy on helpompaa ruotsinkieliselle, eli ruotsia äidinkielenään puhuvalle kuin suomenkieliselle. Kun ongelma on tunnistettu niin seuraavaksi pitäisi vain pohtia, miten ongelma ratkaistaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #117

Mikä siis oli ongelma? Hyväksytäänhän yliopistoihin enemmän naisia, kuin miehiä. Pidätkö sitä ongelmana. Teknillisiin korkeakouluihin hyväksytään enemmän miehiä, kuin naisia Pidätkö sitä ongelmana?

Tarkoitukseni ei ole harrastaa whataboutismia. En vain aidosti ymmärrä minkä ongelman olet tunnistanut.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #118

Alkuperäinen ongelma on esitetty jo tuossa blogissa, jos luit blogin, ja ongelmaa on myös eri tavoin avattu ja perusteltu näissä kommenteissa, jos vain olet lukenut.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #119

Sehän tässä onkin ongelma, että olemme kohta kohdan jälkeen voineet todeta , etteivät esitetyt väitteet ole olleet perusteltuja. Aloitetaan nyt sitten uudestaan otsikosta. Kysymykseen sisällytettyä väitettä ei blogissa näytetä toteen. Saati että kyse olisi suosimisesta äidinkielen perusteella. Asia voi tietysti olla niin, mutta ei sitä ole toteen näytetty.

Vaikkapa siinä gradussa, jonka aiemmin linkkasit, oli jätetty kokonaan huomioimatta ne ruotsinkieliset, jotka hakivat suomenkielisiin koulutusohjelmiin, joita ei ole ruotsinkielisenä. Taas saa silmät pyöreänä ihmetellä Jyväskylän yliopiston gradun tasoa...

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #120

”Sehän tässä onkin ongelma, että olemme kohta kohdan jälkeen voineet todeta , etteivät esitetyt väitteet ole olleet perusteltuja.”

-> Sinähän kirjoitat nyt ihan ”puuta heinää.” Perustelut on esitetty edellä, jopa useita toisiaan tukevia perusteluja. Ne kaikki osoittavat, että yliopistoon pääsy on helpompaa ruotsinkieliselle, eli ruotsia äidinkielenään puhuvalle kuin suomenkieliselle. Ongelma on tässä.

”Aloitetaan nyt sitten otsikosta. Kysymykseen sisällytettyä väitettä ei blogissa näytetä toteen”

-> Otsikossa todetaan se, että ruotsinkielinen pääsee suomenkielistä helpommin yliopistoon. Asia on jo muutenkin yleisessä tiedossa. Väite on myös totta, kuten blogin esimerkkitapauksessa näytetään. Blogin väite osoitetaan samoin todeksi myös linkittämässäni yliopistollisessa artikkelissa. Sama asia vahvistetaan niin ikään Ylen jutussa.

”Saati että kyse olisi suosimisesta äidinkielen perusteella. Asia voi tietysti olla niin, mutta ei sitä ole toteen näytetty.”

-> On näytetty toteen. Se on näytetty toteen jo blogin esimerkissä siten, että ruotsinkieliselle opintolinjalle otetaan ruotsinkielisiä opiskelijoita suhteessa suomenkielisiä enemmän. Samoin on asianlaita monissa muissakin opiskeluohjelmissa.

”Vaikkapa siinä gradussa, jonka aiemmin linkkasit, oli jätetty kokonaan huomioimatta ne ruotsinkieliset, jotka hakivat suomenkielisiin koulutusohjelmiin, joita ei ole ruotsinkielisenä. Taas saa silmät pyöreänä ihmetellä Jyväskylän yliopiston gradun tasoa...”

-> Niin. Artikkelissa osoitetaan, että ruotsinkieliseen yliopistokoulutukseen on yleisesti ottaen helpompi päästä kuin suomenkieliseen. Samoin artikkelista selviää, että ruotsinkielisen hakijan on suomenkielistä hakijaa jopa kaksi kertaa todennäköisempää saada opiskelupaikka.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #122

Koitetaan ottaa asia kerrallaan. Blogisti käytti esimerkkinä lääketieteen koulutusohjelmaa. Vuonna 2017 suomenkielisiin ohjelmiin hyväksyttiin 731 opiskelijaa ja ruotsinkieliseen 32. Jälkimmäisten osuus oli siis 4,4%. Nyt emme ole vielä edes analysoineet äidinkieltä, mutta se ei liene tarpeenkaan? Ei sillä, että meillä olisi siihen tietoon pääsyäkään. Miten tuo 4,4% on sinusta ongelma?

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #125

Mahtaako meillä aika riittää ottaa uudestaan jokaista asiaa kerrallaan ja sen jälkeen vielä tehdä johtopäätöksiä niistä asioista? Se työ on jo kerran tehty melko perusteellisesti mm. tuossa artikkelissa minkä esitin aiemmin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #127

Aikaahan saattaa kyllä kulua, kun näemmä hutiloin laskuissani. Jakajahan on luonnollisesti 763, eikä 731. Ruotsinkieliseen lääketieteen koulutusohjelmaan hyväksytyt edustivat siis 4,2% osuutta kaikista suomalaisiin lääketieteen koulutusohjelmiin hyväksytyistä.

En nyt lähde enempää repimään Jyväskylän yliopiston gradujen luotettavuutta, mutta lähtökohtainen oletukseni ei ole, että sellaisessa kirjoitettu on validia tieteellistä tekstiä. Nopealla selailulla sattui silmään ainakin pari korjattavaa asiaa. Voimme toki käydä siinä esitettyjä asioita läpi, niin halutessasi. Pelkkä gradulla heilutteluhan on kuitenkin argumentointivirhe.

Ylen juttu vuodelta 2011 taas oli jo silloin yhtälailla puutaheinää, kuin blogistin väitteet nyt. Sen voi tunnistaa vaikkapa tämän kommenttiketjun lukemisella.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #128

Minun mielestäni taas on melko turhaa edes keskustella siitä, pääseekö ruotsinkielinen helpommin yliopistoon kuin suomenkielinen. Kyllä pääsee, ja tämä asia on ollut yleisessä tiedossa jo vuosikymmenien ajan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #129

Kuten olen koko ajan sanonut, oletusarvoni on että suurempi osuus ruotsinkielisistä nuorista pääsee yliopistoon. Ensimmäinen askel siinä lienee, että noin 3/4 suorittaa ylioppilastutkinnon, kun suomenkielisillä osuus on noin 1/2.

Helppoudesta en osaa sanoa mitään. Vaikkapa lääketieteelliseen koulutusohjelmaan pääsemistä pidetään vaikeana. Ruotsinkielisten osuus siinä oli 2017 vain 4,2%. Onko siis ruotsinkielisten yliedustus koulutusohjelmissa, joihin on yleisestikin helpompi päästä? Ilmeisesti näin on, esimerkiksi kauppatieteissä lienee selkeä yliedustus. Kokonaisuuden arviointi ei kuitenkaan oikein luonnistu ilman äidinkielen tuntemista ja ilman että arvioimme nuo vaikeusasteet jotenkin objektiivisesti.

Onko meillä muuten perusteltua syytä olettaa, että suurempi osuus ruotsinkielisistä, joilla on pätevyys hakea yliopistopaikkaa, sellaisen saavat?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #5

--suomenkieliseltä edellytetään yliopistoon hakiessa enemmän pisteitä kuin ruotsinkieliseltä, onko se reilua?

No ei edellytetä.

Entä onko se reilua, että ruotsinkielisten kiintiöt ovat suhteellisesti paljon suuremmat kuin kielivähemmistön koko?

Ei ole olemassa mitään ruotsinkielisten kiintiöitä. On olemassa ruotsinkielisiä tiedekuntia. Sisään pääsee kuka tahansa suomenkielinen, jos läpäisee valintakokeet.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #12

#12: ”No ei edellytetä.”

-> Edellytetäänhän. Kuten voit tästäkin blogista lukea, ruotsinkieliset pääsevät helpommin yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset, koska opiskelijavalinnassa yleensä suomenkieliseltä edellytetään enemmän pisteitä kuin ruotsinkieliseltä, onko se reilua?

”Ei ole olemassa mitään ruotsinkielisten kiintiöitä.

-> Olet väärässä. Esimerkiksi Helsingin yliopiston lääketieteelliseen on nimenomaan varattu erillinen kiintiö opiskelijoille, jotka valitaan ruotsinkieliselle opintolinjalle.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #21

"Esimerkiksi Helsingin yliopiston lääketieteelliseen on nimenomaan varattu erillinen kiintiö opiskelijoille, jotka valitaan ruotsinkieliselle opintolinjalle."

Kuten on jo useaan kertaan todettu, sille ruotsinkieliselle opintolinjalle voi hakea myös äidinkieleltään suomalaiset opiskelijat, joilta ei edellytetä yhtään sen enempää pisteitä kuin ruotsinkielisiltäkään. Molemmilta edellytetään siis tasan saman verran pisteitä hakevatpa he sitten ruotsin- tai suomenkieliselle linjalle.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #24

#24: Jos kuitenkin vertaamme korkeakoulujen opintolinjoille valittavien opiskelijoiden määriä, niin huomaamme, että yleensä ruotsinkieliselle opintolinjalle valittavien opiskelijoiden määrä on suhteellisesti paljon suurempi kuin ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus Suomen väestöstä on.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #28

"ruotsinkieliselle opintolinjalle valittavien opiskelijoiden määrä on suhteellisesti paljon suurempi kuin ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus Suomen väestöstä on."

Siihen liittyy monia selittäviä tekijöitä.

Ensinnäkin kaikki ruotsinkieliselle kurssille valitut eivät ole ruotsinkielisiä, vaan joukossa on paljon äidinkieleltään suomenkielisiä, jotka haluavat hyödyntää helpompaa sisäänpääsyä sekä oppia opintojen edetessä vielä paremmin käyttämään ruotsin kieltä.

Toiseksi, ruotsinkielisten kurssien kiintiö on väestöosuuteen suhteutettuna korkeampi siksi, että akateemisella tasolla opiskellaan sellaisia tietoja ja taitoja, joiden hyödyntämisessä ruotsinkielinen viiteryhmänä ja kohderyhmä on jonkin verran suurempi kuin koko väestössä tilastollisesti.

Yksi syy kiintiön näennäiseen "ylimitoitukseen" on myös siinä, että ruotsinkielisten määrä on Suomessa sen verran vähäinen, ettei tarpeellisia kursseja olisi käytännössä mahdollista ylläpitää, jos ne kiintiöitettäisiin kautta linjan tiukasti tilastollisen väestöosuuden mukaisesti.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #30

#30: Selittäviä tekijöitä varmasti löytyy, mutta ovatko nuo selitykset reiluja? Kuten itsekin toteat, sisäänpääsy on helpompaa ruotsinkieliselle opintolinjalle. Näin ollen voidaan sanoa, että ”ruotsinkieliset” pääsevät helpommin yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin ”suomenkieliset”

Ruotsinkielisten kurssien opiskelijakiintiön ”ylimitoitusta” ei tietenkään voi järkevästi perustella sillä, että tarpeellisia kursseja ei olisi käytännössä mahdollista ylläpitää, jos ne kiintiöitettäisiin kautta linjan tiukasti tilastollisen väestöosuuden mukaisesti. Onhan esimerkiksi mahdollista yhdistää joitakin ruotsinkielisiä opintolinjoja suuremmaksi yksiköksi tms.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #28

No sehän juuri kertoo siitä, ettei suomenkielisiä mitenkään syrjitä.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #21

--opiskelijavalinnassa yleensä suomenkieliseltä edellytetään enemmän pisteitä kuin ruotsinkieliseltä

Heh, heh, oletko tosissasi? että suomenkielisillä on omat pisterajat? Kohta varmaan väität, että saamenkieliset pääsevät liian helposti yliopistoon.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #50

Heh heh, kuten blogissa kerrotaan, tänä vuonna Helsingin lääkiksen suomenkieliseen ohjelmaan pisterajana oli yli 98 pistettä, kun taas ruotsinkieliseen ohjelmaan pääsi 91 pisteellä. Opiskelupaikka yleensäkin irtoaa helpommin ruotsinkieliselle opintolinjalle, kuten täällä on esitetty.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #59

"tänä vuonna Helsingin lääkiksen suomenkieliseen ohjelmaan pisterajana oli yli 98 pistettä, kun taas ruotsinkieliseen ohjelmaan pääsi 91 pisteellä."

Niihin otetaan kiintiön mukainen määrä opiskelijoita. Pisterajalla ei ole mitään merkitystä. On ilmeistä, että ruotsinkieliseen opintoon pyrkineitä on suhteessa kiintiöön vähemmän, jolloin sinne sattuu pääsemään sisään alemmilla pisteillä - aivan siitä riippumatta mikä on pyrkijän äidinkieli.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #4

Öhh. En siis ole sitä mieltä, että ruotsinkieliset koulutusohjelmat voisi lakkauttaa.

Käyttämääsi argumenttia "ruotsinkielinen yliopisto-opetus on kaikkien käytettävissä kuten suomenkielinenkin" taas voisi ihan yhtä hyvin käyttää perusteluna sille, ettei ruotsinkielisiä koulutusohjelmia tarvita.

Yhtä vähän voit väittää, että ruotsinkielisten palveluiden saatavuus olisi jotenkin riippuvaista ruotsinkielisistä koulutusohjelmista. Palveluita kun tarjoavat ruotsia puhuvat, eivät ko. kielellä opiskelleet.

Toki väitteesi alkaa kuulostaa järkevämmältä, jos oletetaan että ruotsinkieliset koulutusohjelmat ovat juuri ruotsinkielisiä varten...

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #8

Ihmisillä on oikeus kaksikielisessä maassa saada koulutusta äidinkielellään. Sitäpaitsi: keneltä se on poissa?

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #16

Toki niin. Mutta minäpä en olekaan se, joka jo ehti kertoa kuinka koulutuskielellä ei ole merkitystä, koska myös sillä toisella kotimaisella annettu koulutus on yhtä lailla käytössä.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #18

Roposella ei näytä olevan minkäänlaista logiikkaa. "Ihmisillä on oikeus kaksikielisessä maassa saada koulutusta äidinkielellään" ja kuitenkin hänestä on aivan OK, että suomenkielinen opiskelupaikan saadakseen joutuu opiskelemaan ruotsiksi.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #29

# 29

Mä olen ihan opiskellut ammattiini ruotsinkielisessä oppilaitoksessa. Ei se mitään joutumista ollut, vaan koulussa ja kotona oppimani ruotsin ansiota.
Ilman edes ruotsin alkeita olisin joutunut jättämään koulutuksen väliin.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #29

Eikö Suomessa olekaan suomenkielistä koulutusta, kun on pakko menna ruotsinkieliseen? Härregod!

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #51

Niiden on pakko, jotka eivät ole kyllin hyviä suomenkieliselle linjalle mutta kylläkin ruotsinkieliselle. Miten tämä voi olla niin vaikea ymmärtää?

Käyttäjän ajjmikkola kuva
Jouko Mikkola Vastaus kommenttiin #16

5% vähemmistö ei kyllä tee mistään maasta oikeasti kaksikielistä. Jos en väärin muista niin Manner-Suomessa asuu noin 260 000 ruotsinkielistä, noin pienen määrän tähden onkin järjetöntä pitää yllä virallisesti kaksikielistä Suomea. Ahvenanmaa on asia erikseen ja siellähän suomen kieli on pannassa.

Taisi Ruotsin ex-pääministeri kerran todeta Suomen vierailullaan, että heillä ei olisi varaa tällaiseen kaksikieliseen systeemiin. Kuinkahan Suomella voi olla varaa?

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #43

# 43

En mä nyt oikein osaa näistä persujen ulostuloista muuta johtopäätöstä tehdä kuin että tarkoituksena on lakkauttaa ruotsinkielen annettu koulutus ja laittaa laput luukulle.
Vai miten se voi muuten nyppiä että muun kuin ruotsinkielisilläkin on ihan yhtäläiset mahdollisuudet päästä opiskelemaan ruotsin kielellä.

Samaa puhetta kuin ennen viime vaaleja kun pitää saada hölmöläisiltä äänet ilman että edes yrittäisi vastata puheistaan.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #44

Hohhoijaa, kysehän ei ole yhtäläisistä mahdollisuuksista vaan etuoikeutetusta asemasta. Kumma ettei mene jakeluun. Eikä Ahva ole persu esim. meikäläisestä puhumattakaan.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #56

# 56

Mitä etuoikeutettua siinä on jos suomea äidinkielenään puhuva menee ruotsinkieliseen oppilaitokseen?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Kiintiöt ovat vähälahjaisille ryhmille tai sitten vain haluavat etuoikeuksia.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Mitään kiintiöitä ei ole olemassa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Korjataan tuota sen verran, että kyllä ruotsinkielisiin opintoihin otetaan tietty kiintiöity määrä, samoin kuin suomenkielisiinkin. Mutta siis riippumattta hakijoiden äidinkielestä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #66

Roposen vastaushan oli siihen, onko joillekin ryhmille kiintiöitä. Niitä ei ole.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"Elämme yhteiskunnassa, jossa säännöllisin aikavälein huolestutaan ruotsin kielen asemasta. "

Yleensä persut ja nyttemmin myös siniset "huolestuvat" asiasta vaalien lähestyessä. Sitten asia voidaan taas unohtaa neljäksi vuodeksi kunnes huolestutaan uudelleen.

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

Olisikohan tällä jotakin tekemistä sen kanssa, että kaikilla muilla suurilla puolueilla näyttää olevan se vankka perusperiaate, että mitä tahansa Perussuomalaiset ehdottavat sitä kuuluu vastustaa, oli järkevää tai ei?

Ruotsin kielen asema Suomessa on muuttumassa vasta sen jälkeen kun Perussuomalaiset saavat 134 paikkaa eduskunnassa tai sata vuotta sen jälkeen kun viimeinen ruotsinkielinen suomalainen on kuollut.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Hyökkääminen vähemmistöjä vastaan kuuluu tietyn tyyppisten puolueiden äänten kalastelun repertuaariin.

Käyttäjän ajjmikkola kuva
Jouko Mikkola Vastaus kommenttiin #14

Ja myös ruotsinkielisen vähemmistön tyyliin kuuluu, että alkaa parku ja syyttely heti kun joku(poliitikko)alkaa kritisoimaan pakkoruotsia ja vaatii sitä pois. Välillä vedetään rasistikortti esiin, välillä uhriudutaan jne.

En jaksa ymmärtää että nykyäänkin vielä jotkut suomenkieliset kannattavat pakkoruotsia, se pitäisi poistaa ja sitä myöten myös virkamiesruotsi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #53

Ei kuulu. Minä kannatan valinnanvapautta! Pakolliset aineet pois vaan.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"...kuuluu vastustaa, oli järkevää tai ei?"

Sitä emme koskaan saa tietää elleivät perussuomalaiset sitten äidy ehdottamaan jotain järkevää. En pidättele hengitystäni sitä odotellessa.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

On kiintiöitä ja kiintiöitä, virallisesti sovittuja ja sitten niitä epävirallisia. Kummat ovat haitallisempia ja syrjivimpiä?

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tuomas-enbuske...

Ehkä romaninimellä pääsee opiskelemaan, mutta ei kyllä töihin. Niinpä pidän blogistin huolta ruotsinkielisten paremmista lähtökohdista pistepuolella aika mitättömänä asiana.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Voisiko blogisti osoittaa yhden korkeakoulun koulutusohjelman, jossa edellytetään tiettyä äidinkieltä?

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula

On varmaa, ettei voi.

Hän osoitti kuitenkin yhden koulutusohjelman, johon pätevät seuraavat:
- sijaitsee virallisesti kaksikielisessä maassa: olemassaolon syy
- ohjelma on vähemmistökielinen
- ohjelmaan on mahdollista hakea riippumatta hakijan äidinkielestä
- valintakokeen kieli on vähemmistökieli
- ohjelmaan haki 359 hakijaa, joista 248:lla ilmoitettuna äidinkielenään vähemmistökieli (69 %)
- valintakokeeseen osallistui 275 hakijaa
- ohjelmaan valittiin 37 hakijaa, joista 27:llä ilmoitettuna äidinkielenään vähemmistökieli (73 %)

Valintakokeen läpäisyprosentti tässä ohjelmassa oli siis 13,5 %.

Vastaavaan valtakieliseen koulutusohjelmaan haki 3399 hakijaa, joista 40:llä oli äidinkielenään vähemmistökieli. Ohjelmaan valittiin 113 hakijaa (valintakokeeseen osallistui 2786), joista vähemmistökielisiä oli nolla kappaletta. Läpäisyprosentti tässä ohjelmassa oli siis 4,1 %.

Vähemmistökielisen ohjelman valintakokeen läpäisyprosentti oli noin 3,3 -kertainen verrattuna valtakieliseen ohjelmaan. Vähemmistökielisten koulutusohjelmaan hakeneet valituiksi tulleet edustivat 24,7 prosentin osuutta kaikista valituista. Vähemmistökielen äidinkielekseen ilmoittaneiden valituksi tulleiden osuus kaikista valituista oli 18 prosenttia.

Maassa vähemmistökielisiä oli hieman yli 5 prosenttia. Siellä myös puhuttiin usein ja paljon tasa-arvosta ja muusta sen sellaisesta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Blogisti ei osoittanut yhtä kouluusohjelmaa, vaan vertasi kahta. Jos haluaisi tehdä kielivertailua, pitäisi kaikki sen alan koulutusohjelmat ottaa mukaan vertailuun. Osaat paremmin, jos haluat. Onhan tuohon systeemiin olemassa ihan valideja kritiikin aiheita. Miksi ruveta vertaamaan yhden yliopiston tilannetta?

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula Vastaus kommenttiin #74

Vertailu toimii, koska koulutusohjelmien ero on ainoastaan käytetyssä kielessä.

Ero läpäisyprosenteissa on todella suuri. Yllätyin itsekin kuinka huomattava se on. Ja puhumme vielä maamme arvovaltaisimmasta lääketieteellisestä tiedekunnasta - eliittilääkiksestä; tämä tekee asiasta vielä haisevamman.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #80

Siis mitä? Jos opinto-ohjelma siirrettäisiin Kuopioon, tuo osoittamasi vääryys kieliosuuksista korostuisi entisestään, eikö vain?

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula Vastaus kommenttiin #83

En tässä lähde jossittelemaan sivupoluille. Tämä asia on vaan tällä tavalla, data on armoton.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #88

Data on ystäväsi tai vihollisesi. Se joko avaa sinulle maailman, tai sulkkee sinut ennakkokäsitystesi häkkiin.

Käyttäjän ChristerSuominen kuva
Christer Suominen

Maassamme tosiaan on 7 vähemmistökieltä: Jiddisch, romani, saksa, venäjä ja kolme saamen kieltä.

Maassamme taas on kaksi kansalliskieltä. Suomi ja ruotsi.

Molemmilla kielillä annettavaan opetukseen voi kuka tahansa riittävät meriitit omaava osallistua. Suomenkielinen voi oikein hyvin opiskella ruotsinkielellä, ja päinvastoin. Moni on erittäin menestyksekkäästi jnäin tehnytkin.

Toisin sanoen on kaikilla yhtäläinen pääsy kaikkiin oppilaitoksiimme. Ihan äidinkielestä riippumatta.

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula Vastaus kommenttiin #84

"Suomenkielinen voi oikein hyvin opiskella ruotsinkielellä, ja päinvastoin."
-----
HY:n lääketieteen koulutusohjelmaan (molemmat kielet) hakeneista ruotsinkielisistä (288 kpl) 14 prosenttia haki suomenkieliseen koulutusohjelmaan. Tämä lukumäärä (40 kpl) edustaa kaikista suomenkieliseen koulutusohjelmaan hakeneista reilun 1 prosentin osuutta.

Päinvastoin ei siis ainakaan näytä olevan.

Mistä luulet sen johtuvan, ettemme havaitse suomenkielisten hakijaryntäystä ruotsinkieliselle linjalle, ja päinvastoin?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #87

Olen antanut itselleni kertoa, että Helsingin yliopiston ruotsinkieliseen lääketieteen koulutusohjelmaan haki 31% muunkielielisiä, kuin koulutusohjelman kieli on. Jää kunkin harkittavaksi, onko kyseessä ryntäys, mutta merkityksetön tuo osuus ei liene.

Miksi pitäisi hakea ruotsinkielisenä suomenkieliseen koulutusohjelmaan? Itsehän juuri kerroit, että kyse on eliittikoulutuksesta. Luuletko oikeasti eliitin olevan kykenemätön arvioimaan todennäköisyyksiä?

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula Vastaus kommenttiin #91

Kaikista HY:n lääketieteen koulutusohjelmaan hakeneista alle 10 prosenttia haki ruotsinkieliselle linjalle. Ryntäyksellä tarkoitan tämän osuuden moninkertaistumista.

Kommenttini oli osoitettu Suomiselle. Hän kun yritti valkopestä todettua 3,3-kertaista eroa läpäisyprosentissa, turhaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #92

Mitä ilmeisimmin hakijat arvostavat kovasti mahdollisuutta opiskella valitsemallaan kielellä. Olisiko niin, että hakijat vaihtavat mieluummin paikkakuntaa, kuin kieltä?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä." (YLE)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Voisit ottaa henkilökohtaiseksi haasteeksi vastata kommentissa #15 blogistille esittämääni kysymykseen, kun vaikutat nielevän hänen ja siteeraamasi Ylen toimittajan levittämän disinformaation mukisematta.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Oikein hyvä että ollaan lisäämässä.

Ruotsinkielisten kiintiöille muuten löytyisi oikein hyviä perusteita käytännön elämästä: Erään ystäväni iäkäs äiti kuljetettiin sairaalaan Seinäjoelle, koska Vaasa, tiedättehän. No kuinka ollakaan kouluruotsia puhuva suomenkielinen lääkäri joutui toteamaan ettei ymmärrä mitä potilas puhuu, koska potilas ei puhu ruotsia.

Paikalle hälytettiin potilaan poika, tämä ystäväni, joka kertoi lääkärille että kyllä hänen äitinsä ruotsia puhuu ja peräti äidinkielenään. Terveisiä vaan Munsalasta.

Kuka tahansa suomenruotsalainen lääkäri olisi potilasta ymmärtänyt.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Missähän oppilaitoksessa on "ruotsikielisten kiintiö", kun en ole koskaan kuullut, että sellaisia tässä maassa olisi.

Osoita yksi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Pitää vielä kerran huomauttaa tuosta pisterajasta, että kyseessähän ei ole mikään ennalta asetettu raja sen koommin suomenkielisessä kuin ruotsinkielisessäkään tiedekunnassa tai kurssissa, vaan kyseessä on lopputulema siitä, minkä pisterajan ylittäneet ovat kokonaiskiintiön huomioiden päässeet mukaan.

Joku voisi ajatella tämän päinvastoin siten, että ruotsinkieliset joutuvat suuremman kynnyksen eteen hakiessaan suomenkieliseen opiskeluun kuin suomenkieliset hakiessaan ruotsinkieliseen opiskeluun. Siis suomenkielisiä paapotaan!

Käyttäjän ArtturiHard kuva
Artturi Hård

Mikähän mahtaa olla peruste sille, että suomenkielisille linjoille sisään pääsyyn on järjestään kovemmat pisterajat kuin ruotsinkielisille? Samaa alaahan niissä opiskellaan. Eikös olisi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo -periaatteiden mukaista, että pisterajat olisivat kaikille samat?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kommenttisi on hauska, ottaen huomioon että Kuikka juuri selitti asian. Yritetäänpä vielä selittää. Kyse ei siis ole asetetusta pisterajasta, vaan pisteistä jotka viimeisenä opinto-ohjelmaan hyväksytty hakija on saanut.

Käyttäjän ArtturiHard kuva
Artturi Hård Vastaus kommenttiin #41

Oliskohan noin? Hiukan vaikea uskoa, että huonoimmilla pisteillä sisään menevät olisivat lähestulkoon aina ruotsinkielisiin opintoihin hakevien joukosta...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #42

Tuo muodostuu täysin hakijan äidinkielestä riippumatta, opinto-ohjelmakohtaisesti.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #42

"Oliskohan noin?"

Niin se vain on.

Käyttäjän ArtturiHard kuva
Artturi Hård Vastaus kommenttiin #67

En vain mahda mitään, että pienen pieni epäilys mielessä syntyy, kun apaut aina huonoimmilla pisteilla sisään menijät ovat ruotsinkielisiin opintoihin hakeneita.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #69

Vieläkö pitää kerran yrittää selittää, että pääsykokeet ovat samat, mutta vain eri kielillä. Molemminkielisiin opintoihin otetaan tietty ennalta määrättty lukumäärä opiskelijoita. Pisteytys kokeiden tarkastamisessa on yhtäläinen.

Joten jos ruotsinkieliseen opiskeluun pääsee "aina" alemmilla pisteillä, niin se tarkoittaa sitä, että sinne on aina ollut pyrkimässä joko huonolaatuisempaa porukkaa tai sitten kyseinen vaihtoehto ei ole ollut lainkaan niin suosittu kuin suomenkielinen. Toissin sanoen pyrkijöitä on ollut vähemmän kiintiöön verrattuna kuin suomenkielisen kohdalla.

Suomenkieliset voivat kernaasti hyödyntää mahdollisuutta pyrkiä ruotsinkieliseen opiskeluun, jos ovat vakuuttuneita siitä, että sinne pääsee helpommin.

Käyttäjän IlkkaJanhunen kuva
Ilkka Janhunen Vastaus kommenttiin #70

Järjestelmä kuitenkin eri tavoilla suosii nimenomaan ruotsinkielisiä yliopistoon pyrkijöitä, kuten tässä on osoitettu. Onko se sitten reilua?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Kuopion lääkikseen pääsee yleensä Helsinkiä helpommin. Miksi savolaisia taas suositaan?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #54
Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Vastaus otsikon kysymykseen: koska suomenkieliset ovat lullukkaväkeä eivätkä saa asiaa korjattua.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

Aloituspaikka ei ole kiintiö.
Se, että pääsykokeet ja opetus ovat ruotsiksi, edellyttää ruotsin kielen taitoa, ei ruotsinkielisyytä tai suomenruotsalaisuutta (mitä niillä nyt milloinkin tarkoitetaan). Sama pätee myös suomenkieliseen opetukseen ja nykyään yhä useammin myös englanniksi järjestettyihin opinto-ohjelmiin.

Jos haluaa hyökätä peitsi tanassa tuulimyllyä vastaan, kannattaa tarkistaa, että kohde edes on tuulimylly.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

En minä yhdestä surkean hahmon ritarista kantaisi niinkään huolta. Huomattavasti huolestuttavampi ilmiö ovat nämä aiemmin ainakin osittain lukutaitoisilta vaikuttaneet aseenkantajat.

Käyttäjän TapaniTuominen1 kuva
Tapani Tuominen

Asiaanhan on se vanha yksinkertainen ratkaisu: jokainen saa tehdä pääsykokeen omalla äidinkielellään (rajoitettu maan virallisiin kieliin) ja sisään päässeelle taataan opetus omalla kielellään.

Ei tästä tarvitse tehdä kielikysymystä, vaikka ehkä jotkut perinteen vuoksi niin haluavat. Eli ovien pitäisi olla samalla lailla auki Ouluun ja Hankkenille.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #49

Heh, heh, mitenkähän Oulun lääkiksessä taataan ruotsinkielinen opetus? Kuten huomaat, tarvitaan sittenkin ruotsinkielinen tiedekunta.

Käyttäjän TapaniTuominen1 kuva
Tapani Tuominen Vastaus kommenttiin #52

No entä Hankkenilla? Jos kaikkiin yliopistoihin voi hakea omalla äidinkielellään ja samoilla lähtöpisteillä niin miksi ei? Sehän on tasa-arvoa vai kuinka? Miksi pohjoisen ruotsinkielisten pitäisi olla huonommassa asemassa?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #61

Miksi ei ajateltaisi prosessitehokkuutta, vaan väkisin vedettäisiin vajailla ryhmillä?

Käyttäjän TapaniTuominen1 kuva
Tapani Tuominen Vastaus kommenttiin #73

Miten niin? Kun joka paikkaan voi hakea omalla äidinkielellä ja opetusta saa niin ikään sillä, esim. Hankkenkaan ei tietenkään enää olisi vain Ruotsinkielinen yliopisto ja siten mitään vajausta ei olisi.

Sehän vasta kykyjen hukkaamista ja toisaalta keskinkertaisen joukon turhaa kouluttamista on, että pelkkä äidinkieli on etu päästä korkeakouluun. Kaikki avoimiksi kaikille. Eller hur Max?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #96

Kaikkihan on avoinna kaikille. Kouluttaminenhan ei ole turhaa, mutta yhden henkilön kouluttaminen ruotsin kielellä Kuopion yliopistossa olisi karmeaa resurssien tuhlausta. Mitä Hankeniin tulee, niin se ei käsittääkseni ole pitkään aikaan enää ollut yksikielinen korkeakoulu. Yliopisto se ei ole ollut koskaan.

Käyttäjän TapaniTuominen1 kuva
Tapani Tuominen Vastaus kommenttiin #103

Avoinna ovat toki kaikille, mutta ruotsia äidinkielenään puhuville on vain annettu ja edelleen annetaan "tasoitusta". Aivan turhaan. En jaksa uskoa, että ruotsia äidinkielenään puhuvat ovat lahjattomampia kuin muutkaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #104

Mikä tuo tasoitus tarkalleen ottaen on? Kenelle Kuopion yliopistossa annetaan tasoitusta, kun sen lääketieteen opinto-ohjelman opiskelijaksi on helpompi päästä, kuin Helsingin yliopiston vastaavaan?

Käyttäjän TapaniTuominen1 kuva
Tapani Tuominen Vastaus kommenttiin #108

Ei niin olekaan, vaan Ruotsin kielisissä kiintiöissä on käytännössä aina alemmat pisterajat jokaisessa opintolinjassa. Toki niihin voi pyrkiä myös muuta kieltä äidinkielenään puhuvat, mutta on päivän selvää, että omalla äidinkielellään vastaava (ja pääsykokeeseen lukeva) saa sitä etua.

Mitään kiintiötä ei tarvita. Kaikki yhteishakuun. Kokeeseen saa edelleen vastata suomeksi tai ruotsiksi. Näin eliminoituu se, että alemmat pisteet kokeesta saanut pääsee kielitaitonsa - ei itse aineen osaamisen - vuoksi ohi toisen.

Ikivanha traditio josta on tietysti ikävä luopua, jos äidinkieli on ruotsi. Meille muille tämä ei ole ongelma. Pääosa maahanmuuttajien lapsista opiskelee myös suomeksi. Heidän osaltaan kynnys vastata ruotsin kiintiössä lienee vielä suurempi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #111

Et vastannut kysymykseeni. Ketä Kuopiossa suositaan, jos kerran piste-erot ovat todiste suosimisesta?

Miksi ihmeessä pääsykoe kirjoitettaisiin eri kielellä kuin koulutusohjelman tentit? Eikö ole naivia uskoa, että suoriutuisi opinnoista kielellä, jota ei hallitse? Totta ihmeessä kielen sujuva hallinta on etu, jopa edellytys, mutta niin on fysiikan ja kemiankin osaaminenkin vaikkapa lääketieteelliseen haettaessa.

Laitetaanpa vielä muutaman lääketieteellisen koulutusohjelman hyväksymisprosentit keväältä 2017 referenssiksi.
Helsinki (fi) 11,5%
Helsinki (sv) 12,8%
Kuopio 14,5%

https://www.studentum.fi/tietoa-hakijalle/paasykok...

Käyttäjän TapaniTuominen1 kuva
Tapani Tuominen Vastaus kommenttiin #112

Max Stenbäckillä on missio. Niin kuohuu ruotsinkielinen perinteisesti etuoikeuttu veri, ettei edes pysty rationaalisesti lukemaan vastausta.

"Ei toki niin" tarkoitti, että täysin sivusta tuotu älytön argumentti ei edes kuulu tähän joukkoon.

Pitääkö loppu vääntää r a u t a langasta? Jos jokainen osallistuu kokeeseen omalla äidinkielellään, niin tiedetään kuinka monelle tarvitaan opetus på svenska ja kuinka moni oppii suomella.

Joidenkin kommentoijista kohdalla tämä tasa-arvon edellytys täydentyy jokaisen kommentin jälkeen, yhä enemmän.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Hurreilla on ollut aina bättre folk kiintiönsä ja säätiönsä. Så ska de vara!

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Tällaiset blogit ovat onneksi niin läpinäkyviä, ettei kukaan järkevä ihminen ota niitä tosissaan. Vaalit tulossa ja puheita riittää, teot demokratian kunnioittamisen suhteen ja hallituksessa kertovat totuuden. Sinisethän ovat hallituksessa, montako ehdotusta ministereiltä tai kansanedustajilta on tullut, jotta blogistin asiaa saataisiin eteenpäin?

Ei yhtään, joten jos joku näitä juttuja uskoo, niin sille varmaan voi syöttää mitä tahansa.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Kävin vain katsomassa, ketkä puolustelevat kommenteissa syrjintää/epätasa-arvoa. Ei yllättänyt.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Tässä ketjussa on tuskin edes päästy mahdollisiin puolusteluihin, kun faktojen nieleminenkin näyttää tuottavan tuskaa.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Ei anna kovin hyvää kuvaa, jos puolustelee eriarvoisuutta.

https://yle.fi/uutiset/3-5432237

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #82
Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #85

Aika moni täällä kommenteissa. Ne on nähtävissä helposti, tuskin kannattaa luetella.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Tyypillinen kognitiivinen dissonanssi, kun todellisuus ei vastaa omaa ajatusmaailmaa jätetään todellisuus huomiomatta.

Käyttäjän velimattitanhuva kuva
Veli-Matti Tanhuva

Ei ole suomenkielisiä oppilaitoksia. On vain kaksikielisiä ja ruotsinkielisiä. Kaksikielisissä jokainen hakija saa osallistua pääsykokeisiin äidinkielellään. Näin ruotsinkielinen voi osallistua kaikkiin koulutusohjelmiin omalla äidinkielellään. Ruotsinkielisiin on suomea äidinkielenään puhuvan osoitettava kielitaitonsa erillisellä tentillä. Ja itse pääsykoe tapahtuu luonnollisesti ruotsiksi.

Jos tuossa ei näe mitään eriarvoisuutta, niin kovin on looginen ajattelukyky puutteellinen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Ei ole suomenkielisiä oppilaitoksia. On vain kaksikielisiä ja ruotsinkielisiä."

Tuo ei pidä paikkaansa!
(Joten loppuakaan ei tarvitse kommentoida).

Käyttäjän asco73 kuva
Asko Telinen

Tuota noin. Valaisetko mikähän Åbo Akademi Turussa mahtaa olla?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #79

Olisikohan protesti mahdollisesti ollut osoitettu väitteen toista osaa vastaan?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #79

Jos et tiedä niin Åbo Akademi on ruotsinkielinen kauppatieteiden korkeakoulu. Olen itse aikoinaan käynyt suomenkielisen Helsingin Kauppakorkeakoulun, joka nykyään kuuluu Aalto Yliopistoon.

Suurin osa Suomen oppilaitoksista ympäri maata on umpisuomalaisia eikä opinnäytelopputyötäkään saa tehdä muuta kuin Suomen kielellä.

Käyttäjän asco73 kuva
Asko Telinen Vastaus kommenttiin #98

"Jos et tiedä niin Åbo Akademi on ruotsinkielinen kauppatieteiden korkeakoulu."

Ihanko totta? Åbo Akademi englanninkielisella etusivulla lukee isoin kirjaimin:

"Discover Åbo Akademi University"

ja wiki väittää myös että on ruotsinkielinen yliopisto. Laitatko ehkä viestiä Åbo Akademi:lle, että korjaavat wikin:n ja oman kotisivujensa tiedot?

Käyttäjän velimattitanhuva kuva
Veli-Matti Tanhuva

Tuon vastauksen (on vain kaksikielisiä ja ruotsinkielisiä oppilaitoksia) sain opponenteilta, kun kyseenalaistin vallitsevan käytännön, joka suosii ruotsia äidinkielenään puhuvia.

Suomenkieliseen koulutusohjelmaan jokainen hakija saa suorittaa pääsykokeensa omalla äidinkielellään. Ruotsinkielisten ei tarvitse todistaa suomenkielen osaamistasoaan missään vaiheessa.

Ruotsinkieliseen koulutusohjelmaan jokainen hakija joutuu suorittamaan pääsykokeensa ruotsinkielellä. Suomenkielisten pitää todistaa ruotsinkielen osaamistasonsa ennen oppilaaksi hyväksymistään.

Selkeää syrjintää.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #131

Kirjoitat käytännöistä, jotka ovat korkeakoulukohtaisia ja niiden itsensä päätettävissä. Miten se voisi olla syrjintää, että autonominen korkeakoulu määrittelee valintakriteerinsä toisista korkeakouluista riippumatta?

Käyttäjän asco73 kuva
Asko Telinen Vastaus kommenttiin #132

ei riippumattomuus sulje mitenkään pois syrjintää ja syrjiviä päätöksiä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #133

Tanhuvan esittämä syrjintäväite perustui vertailuun toisen riippumattoman korkeakoulun sääntöihin. Pitäisi osoittaa millä tavalla tuo on syrjintää täysin muista korkeakouluista riippumatta. Kriteerit joko ovat syrjiviä itsessään, tai eivät ole.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Ruotsinkielisiin on suomea äidinkielenään puhuvan osoitettava kielitaitonsa erillisellä tentillä.

Ei muuten ole. Tuo pätee vain jos on suorittanut hakemiseen oikeuttavan tutkinnon (yleensä ylioppilastutkinto) koulussa jonka opetuskieli ei ole ruotsi. Tuo pätee äidinkielestä riippumatta, myös ruotsikielisiin. Toki asia on korkeakoulun itse päätettävissä, mutta ainakin niissä koulutusohjelmissa jotka tunnen on asia näin.

Käyttäjän ChristerSuominen kuva
Christer Suominen

Kirjoittaja on ilmeisesti tahallaan, tai kiihkosuomalaista ahdasmielistä kateuttaan ymmärtänyt meriittien merkityksen väärin.

Suomessa ei suinkaan pääse ruotsinkielinen sen helpommin opiskelemaan kuin suomenkielinenkään.

Sen sijaan eräisiin yhteiskuntamme menestyksen kannalta tärkeisiin ruotsinkielellä opetustansa antaviin oppilaitoksiin pääsee kuka tahansa, jopa ruotsia riittävästi osaava kiihkosuomalainen sellainen ahdaspipokin, joka taitaa oppilaitoksen opetuskieltä, huomattavasti kieltä osaamatonta helpommin. :D

Jos haluaa osallistua vaikkapa hindinkielellä annettavaan opetukseen, niin kannattanee opetella hindiä. Tai jos hinku on ydinfyysikoksi, kannattanee opetella fysiikkaa. Ihan täsmälleen sama pätee myös ruotsinkielen taitoihin.

Ruotsinkielellä opetustaan antaviin erittäin arvostettuihin opinahjoihin voi kuka tahansa riittävät meriitit omaava pyrkiä, ja päästä. Ihan äidinkielestä riippumatta.

Maassamme ei muuten valitettavasti monellakaan alalla lainkaan anneta opetusta maamme toisella kielellä, ruotsiksi.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Vai tarvitaan fennomaaneja edelleen. Turun akatemiassa vaikutti aikakautensa ensimmäinen fennomaani/fennofiili, kaunopuheisuuden dosentti, myöhemmin professori H.G.Porthan (entinen Purtanen).

Myöhemmät fennomaanit perustivat yrityksiä, pankkeja ja tehtaita. Onko kirjoittajan piiriin kuuluvilla tällaisia tavoitteita vai aiotteko vain harjoittaa kielipolitiikkaa?

Käyttäjän SakariJSaarilahti kuva
Sakari Saarilahti

Oletan, että blogistin äidinkieli on suomi. Positiivisesti ajatellen hän voisi olla onnellinen ja ylpeä siitä, että suomenkielisten koulutusohjelmien laatu säilyy korkeana, ainakin pääsykokeiden tasokokeilla mitattuna. Siitä on hyvä ponnistaa elämässä eteenpäin, myös suomen kielellä :)

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Kielivaranto karttuu hitaasti, sillä oppi ottaa väistämättä aikansa. Nyt pitäisi ennakoida sitä mitä tarvitaan vuosikymmenien kuluttua.Tuore selvitys Suomen kielivarannosta on silmiä avaavaa. Suomessa on kaksi virallista kieltä.

Suomi ja Ruotsi: 88,3 % / 5,3 % kielisuhteella."

Internet on teknisesti yhdistänyt maat ja ihmiset. Sen lisäksi tarvitaan yhteinen kieli .Englanti on kieli jota puhutaan noin 80% mailman kielistä ,siitä onkin muodostunut kieli jolla pärjää laajimmin kansainvälisessä kanssakäymisessä. Kieli on ajattelun väline ja jos sen hallitsee huonosti, on oletettavaa, että sen ymmärtäminenkin on vaikeaa.Globaalinen kielimailma muuttuu. Viime vuoden lopussa Manner- Suomessa asui vieraskielisiä yhteensä 351 738 ja puhuttiin jo yli 150:tä eri äidinkieltä. Ruotsinkielisiä oli 263 948. Suomi on monikulttuuristunut ja -kielistynyt viime vuosina voimakkaasti kasvaneen maahanmuuton myötä.

Tämä asettaa uusia vaatimuksia maahanmuuttajien muun kielitaidon tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöille. Vaikka ruotsi ja ruotsin kieli on ollut osa suomen historiaa, olisi aika suunnata katse tulevaisuuteen.Suomi tarvitsee monipuolista kieliosaamista, globaalinen kielimailma on rantautunut suomeenkin.

Myös viime aikaiset tutkimukset tukevat muuttuvaa kieliympäristöä, sekä muuttuvaa kielten tarvetta suomessa. Nuorista 23% enää haluaa opiskella kieltä, jota he ei arjessa kohtaa. Ruotsin kielen tarvetta ,ei pysty enää perustelemaan suomen muuttuvaan kieliympäristöön.

Nykyinen kielilaki, sekä ensimmäinen kansalliskielistrategia hyväksyttiin joulukuussa 2012. Se on kahden "elinvoimaisen" kansalliskielen strategia(Anna-Maja Henriksson oikeusministeri (Katainen) 22.06.2011 - 23.06.2014 ), joka kurottaa vuosikymmenien päähän. Tämä strategia ajaa suomalaiset pohjoismaalaiseen kielityhjiöön-suomenkielisten kustannuksella. Kaksikielisyys on järjetön fantasia 2000-luvun suomessa.Toivotaan että suomi on muuttuvassa globaalisessa kielimailmassa mukana, eikä tämän päivän päättäjät pidä käsijarrua päällä, nuoret ovat tulevaisuuden pääomaa, päättäjiä sekä rakentajia suomessa

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Selvästi tässä on kyse ruotsinkielen suosimisesta. Ketä ruotsinkielen suosimisesta hyötyy tässä yhteydessä? Näyttäisi, että äidinkielenään ruotsia puhuvat suomalaiset.
Näin on ollut ja on. Asialle varmaan pitäisi jotain tehdä. Työmaakyselyssä kukaan ei tätä hyväksynyt, mutta eipä asiaa pidetä tärkeänäkään. Siihen on totuttu.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Ottakaamme lähtökohdaksi, että (vähintään) yhtä ruotsinkielistä opinto-ohjelmaa ylläpidetään tietyillä avainaloilla. Eihän se mikään annettu asia ole, mutta vaihtoehto on käytännössä kaksikielisyydestä luopuminen ja se taas on eri keskustelu. Mitä tekisit muuta, kuin että haku on kaikille avoin?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"arvioiden mukaan suomenkielisistä nuorista kolmannes pääsee opiskelemaan korkeakouluihin ja yliopistoihin, kun ruotsinkielisistä opiskelemaan pääsee puolet."

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Mitä tuosta sitaatista pitäisi osata päätellä? Tilastokeskuksen mukaan suomenkielisissä lukioissa suoritettiin 28 060 ylioppilastutkintoa vuonna 2017, mikä on noin 1/2 syntyneistä suomenkieliseksi rekisteröidyistä lapsista. Ruotsinkielisissä lukioissa tutkinnon suoritti vastaavasti 2 120, mikä vastaa 3/4 suntyneistä ruotsinkielisiksi rekisteröidyistä lapsista.

Mikäli sitaattisi pitää paikkansa, pääsee molemmista kieliryhmistä 2/3 ylioppilastutkinnon suorittaneista yliopistoon. Toki yksinkertaistin tuota, olettamalla äidinkielen koulukieleksi. Näin ei tietenkään Aina ole, mutta suurusluokkia tuo tuskin muuttaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset