*

Toni Ahva Valinta vahva

Helsingin valtuustolta järjetön pakkoruotsipäätös

Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli tänään Sinisten valtuustoaloitetta, jonka tarkoituksena oli tehdä ruotsista vapaaehtoinen kieli Helsingin kouluissa. 85 kaupunginvaltuutetun joukosta vain valtuutettu Sampo Terho kannatti kielivapautta.

Vapaus ja kansainvälisyys hävisivät, ideologinen muinaisjäänne voitti. Ratkaisu on haitallinen helsinkiläisnuorille, koska Helsinki olisi ollut erinomainen paikka kielikokeilulle. Helsingin turismi ja kaupankäynti vaativat kielitaidon kunnianhimoista kehittämistä. Kielikokeilu olisi ollut linjassa myös valtuuston hyväksymän kaupunkistrategian kanssa, jossa todetaan, että Helsingin vetovoiman vahvistaminen edellyttää kaupungin määrätietoista kansainvälistämistä.

Silti koulutuslautakunnan lausunnossa kaikki puolueet (kok, vihr, sdp, vas, rkp, ps) toistivat yhdessä kuorossa kuluneita ja epärationaalisia latteuksia, kuten ”kaksikielisyys on rikkaus”, mikä osoittaa ettei pakkoruotsia edes yritetä perustella järkiargumentein. Myös sekä kaupunginhallitus että koulutuslautakunta hylkäsivät kielikokeilun. Erikoista kyllä, täysin yksimielisesti, vaikka molemmissa toimielimissä on näkyviäkin pakkoruotsin vastustajia.

Mielenkiintoista oli, että pakkoruotsia kannattavien joukossa oli useita, jotka ovat kuitenkin vaaleissa kannattaneet pakkoruotsista luopumista. Tässä valtuutetut, jotka kannattivat ruotsin vapaaehtoisuutta Ylen eduskuntavaalikoneessa (2015) ja jotka olivat kuitenkin valtuustossa pakkoruotsin kannalla:

Terhi Koulumies (kok)
Seija Muurinen (kok)
Jaana Pelkonen (kok)
Wille Rydman (kok)
Alviina Alametsä (vihr)
Mari Holopainen (vihr)
Emma Kari (vihr)
Otso Kivekäs (vihr)
Maria Ohisalo (vihr)
Leo Stranius (vihr)
Abdirahim Husu Mohamed (sdp)
Sinikka Vepsä (sdp)
Mai Kivelä (vas)
Vesa Korkkula (vas)
Sami "Frank" Muttilainen (vas)
Pia Kopra (ps)
Mika Raatikainen (ps)
Mari Rantanen (ps)
Mika Ebeling (kd)
Petrus Pennanen (pir)

Työ kielivapauden puolesta kuitenkin jatkuu. Erinomaista, että esimerkiksi Savonlinna, Tohmajärvi ja Pieksämäki ovat jo ilmoittaneet hakevansa kielikokeiluun.

PS. Valtuustoaloitteen hylkäämistä perusteltiin virheellisellä tiedolla. Kaupunginhallitus lausui, että kielikokeilu ”asettaisi oppilaat eriarvoiseen asemaan ja vaarantaisi oppilaiden jatko-opintokelpoisuuden, koska toinen kotimainen kieli kuuluu pakollisena toisen asteen opintoihin”. Se ei pidä paikkaansa, koska kielikokeilulain mukaan kokeiluun osallistuvat opiskelijat yksiselitteisesti vapautetaan ruotsin opinnoista toisella asteella.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän nuuttihyttinen kuva
Nuutti Hyttinen

"Mielenkiintoista oli, että pakkoruotsia kannattavien joukossa oli useita, jotka ovat kuitenkin vaaleissa kannattaneet pakkoruotsista luopumista. Tässä valtuutetut, jotka kannattivat ruotsin vapaaehtoisuutta Ylen eduskuntavaalikoneessa ja jotka olivat kuitenkin valtuustossa pakkoruotsin kannalla:"

Kaikella kunnioituksella, rehellisyyden nimissä voisit mainita, että asiasta ei kaupunginvaltuuston kokouksessa äänestetty lainkaan, koska Sampo ei ilmeisesti pyytänyt ketään kannattamaan palautusesitystään. Tuo väite pakkoruotsin kannalla olemisesta on siis asioiden vääristelyä. Jos Sampo kaipasi palautusesitykselleen kannatusta, hän olisi voinut pyytää sitä keneltä tahansa parhaaksi katsomaltaan valtuutetulta, kuten normaalisti esityksiä tehtäessä toimitaan.

P.S. hyvää ystävänpäivää! :-)

Käyttäjän ToniAhva kuva
Toni Ahva

Hei Nuutti! Kuka tahansa 85 valtuutetusta voi kannattaa palautusesitystä. Valtiotieteilijänä huomautan, että jos a) et kannata tehtyä Terhon palautusesitystä b) et itse tee mitään esitystä, kannatat silloin kaupunginhallituksen pohjaesitystä (joka vastusti kielikokeilua).

Jos kannatat kielivapautta, silloin kannattaa kannattaa siitä tehtyä esitystä eikä vaieta. Keskustelu keski ainakin yli tunnin, joten ajasta se ei ainakaan jäänyt kiinni.

Ja muuten, kaupunginhallituksessa ja koulutuslautakunnassa myös hylkäävä päätös oli yksimielinen. Jos päätösesitykseen ei voi yhtyä, pitäisi tällöin tehdä vastaesitys. Kummassakaan toimielimessä ei tehty vastaesitystä. Itse tein vastaesityksen, kun edellisen kerran kyseinen valtuustoaloite oli käsittelyssä opetuslautakunnassa.

Toivottavasti puoluepoliittiset rajat eivät jatkossa estä hyvien tavoitteiden edistymistä - ja kielivapauden puolesta toimimista. :)

Käyttäjän nuuttihyttinen kuva
Nuutti Hyttinen

"Hei Nuutti! Kuka tahansa 85 valtuutetusta voi kannattaa palautusesitystä. Valtiotieteilijänä huomautan, että jos a) et kannata tehtyä Terhon palautusesitystä b) et itse tee mitään esitystä, kannatat silloin kaupunginhallituksen pohjaesitystä (joka vastusti kielikokeilua)."

Yleensä valtuutettu, joka haluaa, että hänen tekemästään esityksestä äänestetään, pyytää itse esitykselleen kannattajan, ja sopii asiasta hänen kanssaan ennakkoon tai vaikka asian käsittelyn aikana. Tämä jo siksi, että pyydetty kannattaja jää itse pöytäkirjaan esityksen kannattajana. Jos Sampo halusi, että asiasta äänestettäisiin, miksi uhriutumisen täällä sijasta hän ei avannut suutaan ja pyytänyt jotakuta 84 muusta paikallaolijasta kannattamaan esitystään, kuten normaalisti tehdään?

"Jos kannatat kielivapautta, silloin kannattaa kannattaa siitä tehtyä esitystä eikä vaieta. Keskustelu keski ainakin yli tunnin, joten ajasta se ei ainakaan jäänyt kiinni."

Kävin pitämässä pitkän puheen, jossa toin esiin näkemykseni kielivapaudesta, eli en siis vaiennut.

---

"Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tämä keskustelu on ollut puolin ja toisin varsin koominen. Argumentit siitä, että kielikokeiluun osallistumalla nuori joutuisi pussinperälle ja rajaisi tulevaisuudeltaan monia vaihtoehtoja pois, ovat omituisia. Onko ruotsin kieli näin väittävien mielestä jotenkin erityisen vaikea oppia, kun ilmeisesti henkilö, joka haluaisi opiskella ruotsia vapaaehtoisesti, ei voi saavuttaa riittävän hyvää ruotsinkielentaitoa?

Jos oikeasti haluttaisiin, että suomenkieliset oppilaat oppisivat käyttämään ruotsia, olisi varmaankin tavoiteltavaa, että he puhuisivat ruotsia arjessaan muuallakin kuin oppitunneilla. Helsingissä on noin 36 000 ruotsia äidinkielenään puhuvaa asukasta, joten tilaisuus tähän voisi olla, nimittäin ruotsinkielisten koulukavereiden kanssa. Jostain syystä ruotsinkieliset on kuitenkin rajattu omiin peruskouluihinsa nimenomaan äidinkielen perusteella. Miksi?

Kun samalla pakollisen ruotsinkielen opiskelun puolustajat korostavat monipuolisen kielitaidon arvokkuutta, herää myös kysymys siitä, onko monipuolinen kielitaito arvokas vain suomenkielisille, vai myös ruotsinkielisille. Perehdyin keskustelua varten YLE:n joulukuussa 2015 tekemään uutiseen maahanmuuttajalasten keskittymisestä harvoihin kouluihin. Kun Helsingin suomenkielisissä peruskouluissa on usein noin 20 prosenttia vieraskielisiä oppilaita, samaan aikaan kaikki ruotsinkieliset peruskoulut kuuluivat kategoriaan, joissa oli 0-9 vieraskielistä oppilasta.

Tästä syystä kysyisinkin, että onko kaupunki harkinnut mahdollisuutta parantaa oppilaiden kielitaitoa yhdistämällä suomen- ja ruotsinkieliset peruskoulut? Tällöin jatkossa suomenkielisillä oppilailla olisi mahdollisuus oppia arkipäivän ruotsia entistä paremmin keskustelemalla ruotsinkielisten oppilastovereidensa kanssa, ja vastaavasti ruotsinkieliset oppilaat pääsisivät kommunikoimaan arkipäivän tilanteissa lukuisilla muillakin kielillään kuin omalla äidinkielellään."

---

"Ja muuten, kaupunginhallituksessa ja koulutuslautakunnassa myös hylkäävä päätös oli yksimielinen. Jos päätösesitykseen ei voi yhtyä, pitäisi tällöin tehdä vastaesitys. Kummassakaan toimielimessä ei tehty vastaesitystä."

Jos aloitettani käsitellään lautakunnassa tai kaupunginhallituksessa, olen yhteydessä johonkuhun toimielimessä istuvaan ja pyydän häntä tekemään vastaesityksen, jos näen vastaesityksen tarpeelliseksi. Tekikö Sampo niin?

"Toivottavasti puoluepoliittiset rajat eivät jatkossa estä hyvien tavoitteiden edistymistä - ja kielivapauden puolesta toimimista. :)"

Toivotaan niin :-)

Käyttäjän JussiHalla-aho kuva
Jussi Halla-aho

Miksi minä en ole päässyt tälle "pakkoruotsin kannattajien" listalle?

Kuten Nuutti sanoo, omille esityksille kannattaa pyytää muilta valtuutetuilta tukea. Ei ole kuulunut.

Toinen vaihtoehto olisi, että sinisten toinen valtuutettu Niinistö vaivautuisi paikalle kannattamaan Terhon palautusesitystä. Ei näkynyt.

Mielenkiintoista on sekin, että valtuutettu Terho ei taannoin kannattanut perussuomalaisten esitystä laittomasti maassa olevien terveydenhoidon laajentamista vastaan. Siitä sentään päästiin äänestämään.

Käyttäjän ToniAhva kuva
Toni Ahva

Hei Jussi!

Kuten tuossa ylempänä lukee, vastaukset ovat Ylen eduskuntavaalien vaalikoneesta vuodelta 2015, etkä ollut vaaleissa ehdolla :)

Toiseksi, esitystä voi hyvin kannattaa kuka tahansa valtuutetuista. Keskustelu keski ainakin yli tunnin, joten ajasta se ei ainakaan jäänyt kiinni.

Kolmanneksi, ministeri Niinistö on työmatkalla: http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publish...

Hyvää ystävänpäivää teille molemmille! :)

Käyttäjän JussiHalla-aho kuva
Jussi Halla-aho

Jaa, siinä ei mainittu vuotta 2015.

Kiitos, samoin! Seuraavalla kerralla otatte vain vakiintuneeseen valtuustotapaan rohkeasti yhteyttä etukäteen ja ehdotatte yhteistyötä, jos sellaista haluatte.

Käyttäjän ToniAhva kuva
Toni Ahva Vastaus kommenttiin #5

Ah, olet oikeassa! Lisäsin vuosiluvun mukaan. Ja hyvä että toitte näkemyksenne kommenttina esille.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen Vastaus kommenttiin #6

Ööööh, jäin miettimään, että mikäköhän on kokouksessa mennyt pieleen, jos valtuustoryhmä on tehnyt aloitteen ja valtuutettu Sampo Terho on tuota aloitetta kannattanut, mutta silti aloite ei ole edennyt äänestykseen?

Siinä tapauksessa asia on selvä, mikäli Sampo Terho on itse aloitteen tekijä, niin eihän hänen oma kannatuksensa aloitteelle riitä viemiseksi äänestykseen, mutta kerroit tuon aloitteen olevan valtuustoryhmän aloite, jolloinka pelkästään Sampo Terhon kannattamana asia olisi pitänyt viedä äänestykseen. Tietenkin on huomioitavaa, että työjärjestyksen 2 §:ssä tarkoitettu valtuustoryhmä voi tehdä ryhmäaloitteen ja jonka on allekirjoittanut enemmän kuin puolet valtuustoryhmän jäsenistä, ja joka otsikoidaan ryhmäaloitteeksi ja teidän ryhmässä Sampo Terho edustaa tasan tuota puolikasta, koska teille sinisille jäi loikkauksen jälkeen vain nuo kaksi paikkaa. Tämä voisi olla tulkinnallisesti näyttö kannatuksen epäämiselle, mutta en sellaista kohtaa kyllä löytänyt valtuustokokouksien työjärjestyksestä, enkä säädöksistä.

Näin ollen käsittääkseni valttuustoryhmän esitystä voi kannattaa yksittäinen valtuutettu, vaikka olisi allekirjoittaneena myös valtuustoryhmän aloitteessakin ja asia tulisi viedä äänestykseen.

Kaiken edellisen lisäksi minua askaruttaa myös tuo sinisten huolimattomuus, tietämättömyys tai välinpitämättömyys. Jos ja kun teette tällaisen "populistisen" aloitteen ryhmänä, niin miksi ette tulleet kysyneeksi vaikka Paavo Väyryseltä kannatusta? Puhumattakkaan Perussuomalaisilta joita siellä valtuustossa istuu tuplaten sinisiin nähden? Perussuomalaisethan ovat jo pitkään profiloituneet pakkoruotsin vapaehtoistamisen puolesta! Aloitteen olisi voinut tehdä myös yksittäinen valtuutettu ja silloin tuo teidän toinen valtuutettu olisi voinut olla kannattamassa aloitetta ja näin saada aikaan äänestys.

Miten on "valtiotieteilijä"? Oliko tosi asiassa kyseessä vain "kannattajien kalastelu" sieltä leireistä joista arvomaailmanne halusi kesällä irtaantua? Ainakin minusta tämän blogin sisältö vaikuttaa lähinnä tuollaiselta.

Käyttäjän JussiHalla-aho kuva
Jussi Halla-aho

No nyt Terhokin katosi salista, vieläpä kesken asian käsittelyn! Olisi ollut äänestyskin.

Jos Brysselistä ehtii valtuustoon, luulisi ehtivän valtioneuvostostakin. Paitsi tietysti, jos ei kiinnosta. Mitenköhän se puolueen kentän kiertäminen olisi onnistunut?

Käyttäjän JussiHalla-aho kuva
Jussi Halla-aho

Laitan vielä omankin vaikenevan puheenvuoroni tähän:

Arvoisa puheenjohtaja,

Perussuomalaiset kannattavat kielivapautta, mukaan lukien ns. pakkoruotsin poistaminen kaikilla tasoilla. Hallituksen kielikokeilu nyt toteutettavassa muodossaan ei kuitenkaan palvele tätä tavoitetta, pikemminkin päinvastoin. Kielitaitovaatimukset korkeakoulutuksessa ja viroissa säilyvät ennallaan, joten minimaalisessa mittakaavassa toteutettavasta kokeilusta on lähinnä haittaa niille, jotka siihen osallistuvat. Kaupunginhallituksen vastaus on tältä osin aivan paikallaan. Ei olekaan ihme, että kuntien halukkuus osallistua kokeiluun on ollut niin vähäistä.

Jos jotakin kokeillaan, pitäisi ainakin määritellä etukäteen, mitä kokeilulla tarkkaan ottaen halutaan selvittää ja mitä sen tuloksilla aiotaan tehdä. Tällaisesta ei ole mitään tietoa.

Vesitetyn kokeilun tarkoitus on lähinnä saada itse asia loppuunkäsitellyksi. Kokeilun jälkeen voidaan todeta, että kokeiltu on ja huonoksi havaittu. Lisäksi tietysti voidaan tarjota yhdelle hallitusryhmälle edes jotain, mitä markkinoida suurena saavutuksena.

Olen aloitteen tekijöiden kanssa hiukan eri mieltä siitä, että ruotsin opiskelu olisi este Helsingin kansainvälistymiselle. Pakkoruotsin suurin ongelma on siinä, että sille ei ole järkeviä perusteluja. Tästä taas olen aivan samaa mieltä aloitteen tekijöiden kanssa. Pakkoruotsi kuormittaa koululaisia kohtuuttomasti suhteessa siitä saatuun hyötyyn tai edes saavutettuun kielitaitoon. Mistään päin maailmaa ei tänä päivänä löydy paralleeleja tilanteelle, jossa yli 90% enemmistölle pakko-opetetaan viiden prosentin vähemmistön kieltä. Vanha Etelä-Afrikka oli sellainen paikka.

Ruotsin virallisen aseman kestämättömyys tietysti vain korostuu, kun muut kieliryhmät, etenkin venäjänkieliset, kasvavat ja siirtyvät samaan suuruusluokkaan ruotsinkielisten kanssa.

Käyttäjän ahtoapajalahti kuva
Ahto Apajalahti

No nyt on kyllä aika harhaanjohtavasti asia esitetty. Valtuustossa ei ensinnäkään äänestetty asiasta, koska sininen ryhmä ei onnistunut saamaan kahta valtuutettuaan paikalle, jotta olisivat saaneet aikaiseksi kannatetun vastaehdotuksen.

Toiseksi kielikokeilu koskee "toisen kotimaisen" vapaaehtoistamista, mutta aloite koski vain ruotsin vapaaehtoistamista.

Tuo "takin kääntäneiden valtuutettujen syntilista" on ihan höpöä, kyllä esimerkiksi Petrus Pennanen toi esille, että kannattaa toisen kotimaisen vapaaehtoisuutta, mutta juurikin toisen kotimaisen, ei vain ruotsin.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Siinä missä kaikkien on käytännössä opittava suomen kieltä, ei meillä ole mitään erityistä syytä pitää högsvenskaa pakollisena opeteltava kielenä edes peruskoulussa koska tämä köyhdyttää ja rajoittaa koululaisten mahdollisuutta valita jokin muu kieli ruotsin kielen sijaan.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Hyvä Olli-Pekka, tämä oli juuri sellainen vastaus, joka osoittaa täyisin ymmärtämättömyytesi pariaatteista. Kiitoksia tästä!

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin Vastaus kommenttiin #12

"osoittaa täyisin ymmärtämättömyytesi pariaatteista"

Mitä sina sanoa !?

Mistä periaatteista ? Minä haluan muuttaa nämä periaatteet jotka eivät ole tästä ajasta ja jotka ei palvele suomalaisia. Ei tämä voi mikään luonnonlaki mitä ei voida muuttaa.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Huh huh. Onpa entisillä puoluetorvereilla syvä katkeruus toisiaan kohtaan.

Käyttäjän reijokallinen kuva
Reijo Kallinen

Kyllä tuo perusrähjääjien puuhastelu lämmittää mieltä!

Toimituksen poiminnat